Edesmenneen janakkalalaisen keksijän Matti Sammon ideat vapaamäntämoottorista ovat osoittautuneet toimiviksi. Tampereen teknillisen korkeakoulun (TTKK) moottorista kehittämä uusi versio todistaa, että laite toimii ja vieläpä hyvällä hyötysuhteella.
Moottorin kehitystyö pysähtyi välillä, mutta alkoi TTKK:ssa uudelleen vuonna 1997. TTKK:ssa kehitetty prototyyppi on kaksitahtinen dieselmoottori, jossa on kaksi sylinteriä vastakkain. Moottorin teho on parikymmentä kilowattia.
Erikoistutkija Seppo Tikkanen TTKK:n hydrauliikan ja automatiikan laitokselta arvioi, että keksijä Matti Sampo oli aikaansa edellä.
Vapaamäntämoottorin uusi tuleminen on uuden tekniikan ansiota. Itse idea on vuosikymmeniä vanha. Nyt moottori on mahdollista toteuttaa, koska polttonesteen ruiskutustekniikka on parantunut viime vuosina.
Tietokoneohjatut ruiskutuslaitteistot ovat myös halventuneet tuntuvasti. Tikkasen mukaan moottorissa voidaan käyttää samoja ruiskutuslaitteistoja, joita nykyään valmistetaan pitkinä sarjoina muun muassa henkilöautojen moottoreihin. Vapaamäntämoottorissa on yhdistetty polttomoottori ja hydraulipumppu yhdeksi paketiksi. Moottorin nimi tulee siitä, että mäntä liikkuu vapaasti palotilassa. Männän liike-energia muutetaan hydraulipumpulla hydrauliseksi energiaksi.
Rakenteensa vuoksi moottori soveltuu hyvin laitteisiin, joissa käytetään hydrauliikkaa ja tarvitaan suurta vetovoimaa. Näitä ovat muun muassa työkoneet.
Vapaamäntämoottori on perinteistä polttomoottoria mekaanisesti yksinkertaisempi, koska muun muassa kampiakseli puuttuu.
TTKK:n mittausten mukaan prototyypin hyötysuhde on varsin hyvä. Uusin versio nostaa hyötysuhteen jopa 35 prosenttiin. Perinteinen polttomoottori hydraulipumppuun yhdistettynä pääsee noin 30 prosentin hyötysuhteeseen.
Henkilöauton voimanlähteeksi vapaamäntämoottori ei käy kovin hyvin. "Siinä ympäristössä se ei ole paras laitteisto. Autoissa nopeus on tärkeämpi, hirveälle voimalle ei ole tarvetta", Tikkanen sanoo.
