Puolen päivän aikaan Kemin Ajoksen satama täyttyy kansainvälisistä risteilyvieraista. Matkailujäänmurtaja Sampo palasi satamaan neljän tunnin aamuristeilyn päätyttyä, ja seuraava risteily lähtee tunnin kuluttua.
Tulijoita on ympäri maailmaa: Brasiliasta, Yhdysvalloista sekä Thaimaasta, Kiinasta ja Australiasta. Sampo kiinnostaa myös eurooppalaisia. Saksasta on tullut 80 hengen ryhmä, joka ajaa kaupungista moottorikelkoilla jäätä pitkin Inakarin ankkuripaikalle, josta heidät poimitaan mukaan. Vieraita on myös Belgiasta, Italiasta ja Ranskasta. Suomalaisia käy myös laivalla, mutta ehkä turhankin vähän ottaen huomioon, miten iso elämys risteily on.
Arktinen luonto, jäätynyt meri, talvimerenkulku ja historiallinen laiva ovat ulkomaalaisten syitä tulla Sampolle. Perämeri muodostaa Euroopan laajimman jääkentän. Me suomalaiset elämme jään saartamina ja olemme oppineet selviytymään.
Sampo ehti tehdä töitä valtion jäänmurtajana 26 vuotta ennen kuin Merenkulkuhallitus poisti sen käytöstä vuonna 1987. Aluksen leveys ei enää riittänyt tekemään tarpeeksi leveää väylää nykyaikaisille kauppalaivoille.
Kemin kaupunki osti Sampon miljoonalla markalla matkailukäyttöön, ja sen jälkeen Sampo on vain hauskuttanut turisteja muutamaa työkeikkaa lukuun ottamatta. Vuonna 1960 valmistunut alus on yhä täysin kunnossa, kiitos osaavan miehistön ja hellän huolenpidon. Vanhan laivan huoltoon vaaditaan erikoisosaamista.
Oppaat ottavat ryhmänsä mukaan, ja ensimmäiset vieraat pääsevät heti lounaspöytään. Kolmen ruokalajin menu sisältää kermaisen lohikeiton, naudanpaistia, röstiperunoita, karamellisoituja punajuuria ja jälkiruoaksi kakkukahvit.
Ravintolassa on 72 paikkaa ja ylemmän kerroksen Icebreaker Barissa 74. Sisustusarkkitehti Vuokko Laakso teki Sampon sisustussuunnitelman, jossa vanha työalus muuttui maailman ainoaksi matkailujäänmurtajaksi Turun korjaustelakalla. Messinki- ja puupinnat sekä lämpimät sävyt luovat tunnelmaa. Kaikki säilyttämisen arvoinen laivasta on säilytetty. Laakso halusi tehdä Samposta laivan, joka sopii edustuskäyttöön.
Keulakannella kiinalaiset Quan Jing ja Qihui Li ihastelevat jäälakeutta ja puhtaan valkoista maisemaa. Muutama pakkasaste ja viima eivät säikäyttäneet naisia. Matkan Sammolle he löysivät netistä.
Ajoksesta lähdettäessä ajetaan aluksi runkoväylää, joka on täynnä pyöreähköjä jäälohkareita. Navigoinnilla seurataan rännin liikkumista, kunnes päästään jäänmurtoalueelle. Kiintojäähän saavutaan noin 5–6 merimailin matkan jälkeen, missä matkailijoille näytetään, kuinka jäätä murretaan.
Kiintojään murtaminen noin 3 500 tonnin painoisen laivan alla tuntuu voimakkaana tärinänä luissa ja ytimissä asti. Jäälohkareiden lipuminen laivan kyljiltä tekee vaikutuksen jokaiseen. Kuvia ja videoita leviää someen.
Elämys on yhä yhtä vaikuttava kuin 1980-luvulla, jolloin Kemin silloinen kaupunginjohtaja Juhani Leino vei kaupungin vieraita risteilylle satamajäänmurtaja Jääsalolla. Hän oivalsi, että siinä oli jotain, jota piti lähteä kehittämään, ja oli oikeassa.
Oppaat kierrättävät ryhmiään läpi laivan kone- ja tauluhuoneista nostalgiaa huokuvalle komentosillalle.
– Parasta tässä työssä on se, että saa olla asiakkaiden kanssa tekemisissä ja palaute tulee heti. Tyytyväiset ja kiinnostuneet asiakkaat palkitsevat, sanoo laivan päällikkö Petter Tähtinen.
Kysymyksiä satelee jäänmurtotekniikasta laivan tekniikkaan.
– Sähkömoottori on hyvä jään murtamiseen, vaikka järjestelmä on arvokkaampi kuin perinteinen dieselmoottori. Sähkömoottorin eduista on hauska kertoa kiinnostuneille.
Lapsilta tulee yllättäviäkin kysymyksiä, kuten jääkö Sampo koskaan sellaiseen paikkaan, ettei pääse pois. Näin on tapahtunut ainakin 1995 Oulun väylällä, jolloin Sampo jumittui ahtojäiden keskelle 45 minuutin ajaksi, kunnes laivaa kallistelemalla jäistä vapauduttiin.
– Sampon ohjaaminen on ruorimiehen ja päällikön yhteistyötä. Muutakin liikennettä on, joten erikoistilanteet ja muu merenkulku on huomioitava.
Jää inspiroi taiteilijoita ja tuo kapteenille erikoishaasteita työhön. 2007 hollantilainen taiteilija Guido van der Werve tuli saamansa apurahan turvin tekemään videon miehestä, joka kävelee jäämurtajan edessä. Hän kuulee takanaan lähestyvän laivan jylinän ja jatkaa epätoivoiselta näyttävää matkaansa.
Teoksen nimi Nummer Acht-everything is going to be alright osoittaa, että miehen selviytymiskamppailu päättyy hyvin. Teosta esitetään yhä ympäri maailmaa ja se on muun muassa osa modernin taiteen kokoelmia New Yorkissa.
Viime maaliskuussa sveitsiläinen pianotaiteilija Gabriel Arnold konsertoi Perämeren jäällä Sampon matkustajille. BBC:n tekemä video levisi päivän aikana yli 100 000 katsojalle.
Musiikkia on kuultu jäällä myös, kun Kemin kaupunginorkesteri soitti jäälle rakennetussa teltassa Sampon 20-vuotisjuhlaristeilyllä.
Alkutalvesta jään vahvuus voi olla vain 15–20 senttimetriä, jolloin Sammolta päästetään jäälle vain ne, jotka haluavat pelastautumispuvuissa avantoon. Keväällä jään vahvuus on jo 75–95 senttiä. Itämeren ennätys on Tornion edustalta huhtikuussa 1985 mitattu 122-senttimetrinen tasaisen jään paksuus.
Kun Sampo tekee avannon jäähän kellujia varten ja laiva pysähtyy, on kyseessä monelle risteilyn ikimuistoisin hetki.
Sampon keittiömestari Kari Heinonen keksi idean pukea risteilyvieraille pelastautumispuvut, joilla he voivat kellua laivan tekemässä avannossa. Se on yhä matkan hitti.
Rentouttava kellunta yhdistettynä kokemukseen itsensä voittamisesta on toisaalta naurettava mutta ainutlaatuinen. Mikäli kyseessä olisi tositilanne, pelastautumispuvussa voisi pysyä hengissä kuusi tuntia. Suurin osa matkustajista haluaa tälläkin kertaa avantoon.
Pelkästään jäätyneen meren päällä käveleminen on kaukaa tuleville suuri ihme.
Quan Jing ja Qihui Li saavat diplomin risteilystä arktisilla vesillä. Heidän elämyksensä päätyy kenties someen, jonka innoittamana joku muu on ehkä juuri nyt varaamassa omaa risteilyään.
Sää lämpenee, jääolot vaikeutuvat
Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio on mukana Sammolla 30 vuoden tauon jälkeen. Hän työskenteli laivalla tutkimustehtävissä keväällä 1988, kun Sampo oli juuri tullut Kemiin.
Aluksi Sampo toimi tutkimuskäytössä Wärtsilän Meriteollisuus Oy:n, Oulun yliopiston, Arktisen tutkimuskeskuksen ja Teknillisen korkeakoulun kanssa. Vainio katselee Sampon toimintaa ammattilaisen silmin.
– Ilmaston muutoksen myötä keskilämpötila nousee ja etelänpuoleiset tuuliset lauhat jaksot lisääntyvät. Tämä tietää sitä, että merellä esiintyy enemmän ahtautuneita jääalueita ja jään reunan leveitä sohjovöitä. Jäänmurtajien kannalta talvet siis vaikeutuvat, varsinkin kun kauppalaivat samalla tulevat energiatehokkaiksi ja niiden tehot ja jäissä kulkemisen ominaisuudet heikkenevät.
Avustettavia riittää Perämerellä. Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa Itämereltä päivittäin jäänmurtajien käyttöön. Satelliittikuvia on käytetty vuodesta 1967 lähtien.
Matkailujäänmurtaja Sampo
Rakennettu vuonna 1960.
Pituus 75,68 m, leveys 17,40 m, uppouma 3 542 tonnia. Jääluokka 1 A Super.
Toimi valtion jäänmurtajana vuosina 1961–1987.
Siirtyi Kemin kaupungin omistukseen Turussa 14.10.1987 tehdyllä kauppakirjalla.
Aluksen toi Kemiin merikapteeni Christian Grönvall 3.3.1988.
Ensimmäinen eli kutsuvierasristeily oli 14.4.1988, ensimmäinen turistiristeily 15.4.1988.
Aluksella käy vuosittain noin 20 000 risteilyvierasta yli 50 eri maasta.
Neljän tunnin risteily, johon sisältyy ruokailu, maksaa 367 euroa. Myynnissä on erilaisia matkailupaketteja.
Sampon risteilykausi alkaa 22.12.2018 ja jatkuu 13.4.2019 asti.
Lisätietoja: www.experience365.fi
Nummer Acht-video Samposta: www.youtube.com/watch?v=5366DD9JauU
Videoteosta esitetään Kemin kaupungin 150-vuotista historiaa juhlistavassa näyttelyssä Kemin taidemuseossa 2.3.–12.5.
Jää Perämerellä
Kemin Ajos on jäässä keskimäärin 176 päivää vuodessa. Ensijäät havaitaan keskimäärin 17.11. ja ne ovat sulaneet noin 16.5.
Kemistä alukset joutuvat kulkemaan jäissä laajimman jäätilanteen päivinä keskimäärin 245 meripeninkulmaa.
Viime talvena jäätä oli Itämerellä laajimmillaan 5.3.2018, jolloin sitä oli 175 000 neliökilometrin alueella. Itämeren pinta-ala on noin 420 000 neliökilometriä.
Pohjanlahden satamiin Suomessa ja Ruotsissa avustetaan jäätalven aikana noin 1 800 alusta.
