Sampo saa Ifistä kol­man­nen jalan

Sampo ilmoitti keskiviikkona ostavansa ruotsalaisten ja norjalaisten osuudet If Holding Ab:n osakkeista. Kaupan arvo on 1,37 miljardia euroa. Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroosin mukaan tytär maksaa itsensä takaisin ennätysajassa.

Sampo ilmoitti keskiviikkona ostavansa ruotsalaisten ja norjalaisten osuudet If Holding Ab:n osakkeista. Kaupan arvo on 1,37 miljardia euroa. Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroosin mukaan tytär maksaa itsensä takaisin ennätysajassa.

Jo aikaisemmin Sampo on omistanut 38 prosenttia Ifistä. Kaupan myötä rahoituskonserni nostaa osuutensa 90 prosenttiin. Osakkeistaan luopuu kaksi ruotsalaisomistajaa Skandia ja sen tytär Skandia Liv sekä norjalainen Storebrand. Loppu jää edelleen työeläkevakuutusyhtiö Varman käsiin.

Esiintymisestä silminnähden nauttiva konsernijohtaja Wahlroos otti lehdistötilaisuudessa kaiken irti ilotulittamalla keikarimaisesti mutta selväsanaisesti. "Nyt saa taas sanoa: se oli finanssisijoitus."

Strateginen kauppa tuo ratkaisun kahteen kysymykseen. Se on taloudellisesti mielekäs, koska näin Sampo pääsee purkamaan sille karttunutta ylimääräistä pääomaa. Lisäksi kauppa antaa oman vastauksensa Ifiä jahdanneisiin pörssiinmenotiedusteluihin.

"Olemme lähes ideaalisessa pääomapositiossa", Wahlroos innostuu kaupan vaikutuksista taseeseen. Lainarahaa Sampo tarvitsee noin 500-600 miljoonaa euroa. Mutta Wahlroos laskee, että If maksaa kaupan omalla liiketoiminnallaan takaisin vain 1,5 vuodessa.

Ifiltä ei odoteta minkäänlaisia synergiaetuja. Yhtiö pönkittää Sampoa kolmannen jalan verran, kun se tuo vahinkovakuutukset pankkitoiminnan ja pitkäaikaissäästämisen rinnalle. "Emme vie näitä organisaatioita missään muodossa yhteen."

Henkilöstön osalta If nousee ohi emon. Sammossa on nyt noin 5 000 työntekijää, If lisää määrää yli 7 000:lla.



Faktat muuttuneet


Vielä kolmisen vuotta sitten Wahlroos piti tyttärensä alaa täysin kelvottomana. Viime vuodet ovat kuitenkin tuoneet muutoksen mukanaan. If on onnistunut vakuuttajien kärjessä tehostamaan pääomarakennetta, konsolidoimaan markkinoita ja hajauttamaan riskejä eri alueille sekä keskittymään operatiiviseen kannattavuuteen.

Joskin taustalla on myös tiukkaa saneerausta. Esimerkiksi yt-neuvottelut ovat 65 hengen osalta juuri käynnissä yritys- ja suurasiakkaiden puolella.

Wahlroosin mielestä kaiken liikkeenjohdon strategiat pitäisikin uusia 3-5 vuoden välein. Hän siteeraa valtiomies sir Winston Churchillia: "Kun faktat muuttuvat, muutan mieltäni. Mitä te teette, sir?"

"Lisää. Vain onko tää niin murhaavaa", pankkiiri kovistelee voimansa tunnossa vastaustahdista lähes hengästynyttä mediaväkeä kyselemään.



Pohjolan suurin


"Onni heille, että saavat meidät", toteaa eräs Ifin työntekijöistä, selvästi tyytyväisenä.

If on nykyään Pohjoismaiden suurin vahinkovakuuttaja lähes neljänneksen osuudella. Suomessa yhtiön markkinaosuus on ollut 38 prosenttia, siis pitkälti Pohjolan edellä.

"Se on ylivoimaisesti suurin ja tehokkain vahinkovakuuttaja", konsernijohtajakin hehkuttaa. Hän ei silti lupaa Ifistä mitään "suurta Euroopan konsolidointikonetta". Euroopan markkinat ovat niin vaikeat ja pirstaloituneet.

Suomessa ja Norjassa Ifin asema on jo niin vahva, että markkinavalvonta tulee ostohankkeiden kohdalla äkkiä vastaan. Ruotsissa ja Virossa olisi ehkä vielä kasvumahdollisuuksia.

Baltiassa taas tehtävää riittää Latviassa ja Liettuassa. Mutta Itämeri-strategioista Wahlroos pysyy kaukana. "Myy", hän kehottaa oitis, jos joku yhtiö yrittää ratsastaa Baltialla. "Itämeri-strategia merkitsee sitä, että kaikki järkevät ideat on loppu."

Ilmoita asiavirheestä