Pohjoismaisilla pankki- ja vakuutusyhtiömarkkinoilla on markkinatietojen mukaan suunnitteilla iso yritysjärjestely, jossa suomalainen Sampo-ryhmä ja sen konsernijohtaja Björn Wahlroos olisi pääjärjestäjä.
Sampo halunnee laajentaa toimintaansa hyvässä kasvussa olevalle henkivakuutus- ja varainhoitoalalle ja tehdä siitä vähintäänkin pohjoismaisen yhtiön. Sampo on jo keskittänyt vahinkovakuutuksensa yhteispohjoismaiseen If-yhtiöön, josta se omistaa liki 40 prosenttia ja äänivallasta työeläkeyhtiö Varma-Sammon kanssa 50 prosenttia.
Viikon alussa Sampo ilmoitti, että se vähentää pankin asiakaspalvelutoiminnoista 400 työntekijää. Markkinoilla Sammon ilmoitus tulkittiin yksimielisesti niin, että pankkia laitetaan myynti- tai vaihtokuntoon.
Peruspankkitoimintaa on Suomen oloissa vaikea kasvattaa kannattavasti. Sampo voi saada kahdelta isommaltaan eli Nordealta ja osuuspankkiryhmältä markkinaosuutta vain polkemalla hintoja. Vuoden Euribor-korot ovat tippuneet runsaaseen kahteen prosenttiin. Kun pankkien omat marginaalitkin ovat painuneet jopa 0,6 prosenttiin, eivät alle kolmen prosentin asuntolainat tuota pankille juuri mitään.
Pohjolan keväällä ulospotkittu hallituksen puheenjohtaja ja suurin henkilöomistaja Peter Fagernäs esitti pari vuotta sitten taloon tullessaan, että ryhmästä puuttuu enää vain pankki.
Fagernäs vei mennessään investointipankkinsa Conventumin. Vanhastaan Pohjola-ryhmään kuuluvat keskinäiset yhtiöt henkivakuutusyhtiö Suomi ja työeläkeyhtiö Ilmarinen. Pohjola itse on nykyisellään pörssinoteerattu vahinkoyhtiö.
Suomi on Pohjolan suurin omistaja kolmanneksen osuudella ja Fagernäsin jälkeen Pohjolan hallitusta johtaa Suomen toimitusjohtaja Eino Halonen.
Pohjola ja Suomi-yhtiö menivät viime talvena kimppaan 33 paikallisen säästöpankin kanssa ja perustivat yhteisen säästöpankin Nooan pääkaupunkiseudulle. Koko Pohjola-leirin pankiksi se on liian pieni.
Sopivan ja valtakunnallisen pankin Pohjola-ryhmä saisi Sampo-pankista. Silloin Pohjola ryhmässä olisi pankki, henkiyhtiö, työeläkeyhtiö ja vahinkoyhtiö eli paletti olisi täydellinen ja muskeleita enemmän kiristyvään finanssileirien kilpailuun.
Skandian omistukset
kauppatavarana
Ratkaisu Sammon haluun laajentua pohjoismaiseksi tekijäksi henkivakuutussäästämisessä ja varainhoidossa löytyisi ruotsalaisen Skandian omistusjärjestelyistä.
Julkisesti Sampo omistaa jo nyt noin seitsemän prosenttia Skandian osakkeista. Markkina-arvelun mukaan omistus lähenisi jo kymmentä prosenttia, jolloin omistuksen liputusraja olisi pian vastassa.
Pohjola-leirillä on 9,6 prosenttia Skandian osakkeista. Leiri voisi myydä Skandia-omistuksensa Sammolle ja saisi maksuna kaipaamansa valtakunnallisen pankin eli Sampo-pankin. Silloin Sampo-ryhmä pääsisi järjestelemään henkivakuutuskuvioitaan Skandian kanssa noin 20 prosentin omistusosuudella.
Pörssistä Sampo-ryhmä voisi hankkia helposti vielä 10 prosenttia lisää Skandian osakkeita, jolloin Sammolla olisi yhden kolmasosan määrävähemmistö Skandiassa ja se voisi käytännössä päättää yhtiön kohtalosta.
Skandian markkina-arvo on pudonnut jyrkästi parissa vuodessa 2,5 miljardiin euroon, kun se parhaimmillaan oli 28 miljardia euroa. Sammon markkina-arvo on nyt suurempi, se on 3,6 miljardia euroa.
Pohjola-leirin potin arvo Skandiasta jää nykykurssilla, 21,60 kruunua, noin 230 miljoonaan euroon. Normaalisti yritysjärjestelyissä kurssi voi kaksin- tai kolminkertaistuakin. Potti ei kuitenkaan riittäisi sellaisenaan maksuksi Sampo-pankista, vaan Pohjola-leirin pitäisi käyttää myös rahaa tai myydä sijoitusosakkeitaan.
Keskinäistä yhtiötä ja
oy:tä ei voi liittää
Sammon ja Pohjolan fuusio olisi ehkä yksinkertaisin ratkaisu, koska molemmat ovat pörssiyhtiöitä. Suomi ja Ilmarinen voivat olla mahdollisessa järjestelyssä vain ostajina ja myyjinä, koska ne ovat keskinäisiä yhtiötä. Keskinäistä yhtiötä ja osakeyhtiötä ei voi fuusioida.
Jos fuusion sijasta päädytään vain Sampo-pankin myyntiin Pohjola-leirille, nyky-Sammosta jäisi jäljelle hyvin eteenpäin menevä Henki-Sampo. Henki-Sampo voitaisiin sen jälkeen yhdistää Skandiaan, ruotsalaiseen henkiyhtiöön, joka toimii vahvasti myös manner-Euroopassa.
Skandia-Sammosta tulisi henkivakuutus- ja varainhoitopalveluissa yhteispohjoismaisen vahinkoyhtiön Ifin kaltainen, Pohjoismaiden ykkönen alallaan.
Mahdollista voi olla sekin, että Skandiasta tehtäisiin uusi pohjoismainen konserni, johon Suomesta kuuluisivat Sampo ja Pohjola. Uusi Skandia olisi kova kilpailija Nordealle. Sellaisen konsernijohtajuus voisi kiinnostaa Wahlroosia, varsinkaan Fagernäs ei ole enää tiellä.
Kun Sampo ja Postipankki fuusioituivat 2000, Pohjolan hallituksen silloinen puheenjohtaja, vuorineuvos Tauno Matomäki pohti myös Pohjolan mukaantulosta yhteenliittymään. Joko nyt aika olisi kypsä rakentaa vahvasti suomalainen, pohjoismainen finanssikonserni ruotsalaistuneen Nordean rinnalle?
Jos suomalainen järjestely ei onnistu, vaihtoehtona voi olla myös ruotsalaisen Handelsbankenin kytkeminen kuvioon. Sammon eli käytännössä Henki-Sammon arvellaan olevan kiinnostunut Handelsbankenin henkiyhtiöstä Livistä.
Huhujen kohteina olevien yhtiöiden johdosta kukaan ei suostu kommentoimaan markkina-arveluita. Sampo-ryhmän kilpailijat ovat lähes varmoja, että "Nalle" (Wahlroos) ei ole ostanut Skandiaa vain finanssisijoituksena.