Vancouver Kun Sami Salo kaupattiin NHL-jääkiekkoliigan Ottawa Senatorsista Vancouver Canucksiin, miehen ajatukset eivät olleet positiivisia. Kun seuranvaihdosta on kulunut muutama viikko, Salon mietteet ovat paljon valoisammat. Salo näkee kaupan jo parhaana tapahtumana urallaan - pääsynä Vancouverin vahvaksi kehittyvään ryhmään.
Mielialan parantuminen johtuu siitä, että jo Salon ensimmäiset viikot Pohjois-Amerikan länsirannikolla sujuivat upeasti.
"Heti kun tulin tänne, oli sellainen fiilis kuin olisin ollut täällä jo pitempään. Vastaanotto oli tosi lämmin ja ainoa ongelma oli oikeastaan, että perhe ei heti päässyt mukaan, koska Ottawa oli reissussa kun siirto totetutui. Pari viikkoa siinä meni, ennenkuin perhe pääsi Vancouveriin. Yllättävän hyvältä on joka tapauksessa tuntunut", Salo kertoo.
Sopeutumisessa myös seura auttoi, sillä Canucks kertoi uudelle puolustajalleen heti, että tälle on luvassa tärkeä rooli joukkueessa. Salo onkin pelannut joko ykkösviisikossa Ed Jovanovskin parina tai sitten kakkoskentällisessä.
Valmentaja Marc Crawford on ylistänyt suomalaispakkiaan, ja kaupungin media on riemuinnut Salon esityksistä. Miehen itsensä mielestä hänellä on kuitenkin vielä paljon opittavaa.
"Pikkuhiljaa tässä rupeaa oppimaan paremmin jokaisen henkilön tässä seurassa ja missä pelaajat pyörii kentällä. Oma aikansa siihen tietysti menee, että oppii tietämään mitä pakkipari tekee, miten maalivahti pelaa kiekkoa ja muutakin", hän toteaa.
Salo tietää, että odotukset ovat korkealla Vancouverissa, sekä hänen että koko joukkueen suhteen.
"Kyllä varmaan on. Ja niin on itsellänikin. Täällä on hyvä joukkue ja valmentaja antaa paljon peliaikaa. Kyllä silloin pitää tulostakin syntyä. Pitää vain potkia itseään persuksiin ja saada tulosta taululle", Salo tuumii.
Salon parhaana ominaisuutena pidetään hyvää pelinlukutaitoa: hän näkee vapaana olevat joukkuetoverit ja pelaa kiekon näille nopeasti. Eikä kannata unohtaa miehen raudanlujaa laukausta, vaikka sellaisella tykillä luulisi syntyvän enemmänkin kuin 19 maalia, jotka hän sai aikaan neljän kauden aikana Ottawassa. Ehkäpä Ottawa ei antanut hänelle koskaan tarpeeksi hyviä mahdollisuuksia?
"En minä Ottawaa syytä siitä, että pisteitä ei tullut enempää. Kyllä se oli omasta takaa, että en pystynyt antamaan enemmän kuin annoin. Onnistuneen ensimmäisen vuoden (61 ottelua, 7+12=19) jälkeen ajattelin, että olisin voinut nousta hyviin pistemääriin, mutta ei vain onnistunut", Salo sanoi ja kertoi, miksi häntä ei aina nähty joukkueen ykkösylivoimassa.
"Se johtuu varmaan osin siitä, että minulla oli paljon loukkaantumisia ja ne rikkoivat täysin oman pelin. En oikeastaan koskaan saanut kunnon tasaisuutta peliin. Pelasin 20 peliä, sitten meni sormi tai joku muu osa kehoa poikki. Minulla oli jatkuvasti jotain pieniä loukkaantumisia ja ne ilmeisesti painoivat mielessä."
Vancouver on avannut kauden kahdella voitolla ja kahdella tappiolla, lisäksi tilillä on tasapeli Anaheimin kanssa perjantaina. Viime kaudella Canucks pelasi kehnosti jouluun saakka, mutta kevätkierroksella joukkue pelasi mahtavasti. Salo tietää, että nyt joukkueen on päästävä vauhtiin paljon aikaisemmin.
"Harvoin sitä kahta vuotta peräkkäin lepsuttelee jouluun asti ja vasta sen jälkeen painetaan "on"-nappia päälle ja tuloksena on paikka pudotuspeleissä. Äkkiä tässä on saatava moottorit käyntiin. Joulun aikaan pitää olla hyvissä asemissa pudotuspelejä ajatellen", Salo miettii.
Salo vaatii itseltäänkin yhtä paljon kuin joukkueeltaan.
"Paljon tässä vielä pitää pystyä nostamaan omaa tasoa. Purra hammasta, luistella ohi vastustajien hyökkääjien ja ehtiä mukaan tukemaan omia hyökkääjiä. Kyllä se hyvä peli sieltä kovan työn kautta tulee", hän lupaa. (STT)