Passarin tontti on lentopallon arvostetuin ja tärkein paikka. Jokaisen hyökkäyksen pitäisi kulkea passarin kautta.
Arvostuksen toisella puolella on kuitenkin armoton peli. Passareita ei mahdu kentälle kerrallaan kuin yksi.
Toisissa joukkueissa ongelmanratkaisuun on keksitty helppo kaava. Siinä kaavassa joukkueella on selvä ykköspassari, jota kakkonen tuuraa vain hädän hetkellä.
Ettan naisten liigajoukkueessa passarit ovat samalla viivalla. Aleksandra Helinin, 18, ja Karita Hukkasen, 19, erottaa iässäkin vain vajaan vuoden tasainen katkoviiva.
Oululaisjoukkueella on liigan nuorin passarikaksikko.
"Meillä on joukkueessa muutenkin paljon nuoria pelaajia. Kaikilla on kuitenkin nyt takana yksi liigakausi, eikä pelejä tarvitse jännittää. Olemme harjoituspelien perusteella kehittyneet todella paljon", Helin kuittaa.
Aivan samalla viivalla Helin ja Hukkanen eivät kauden alkaessa ole. Hukkasen tähystetty olkapää ei vielä salli täysipainoista pelaamista.
"Enköhän ole jo lokakuussa kehissä", Hukkanen arvioi.
Realistinen
kilpailutilanne
Hukkanen saapui Ouluun viime kaudella hopeaa voittaneesta Oriveden Ponnistuksesta. Passari hakee Ettasta peliaikaa, sillä viime kaudella hän oli OrPo:ssa kakkosnaisen roolissa.
"Eihän tätä sen takia pelaa, että joutuisi istumaan koko ajan vaihtopenkillä. Jano kentälle on kova", Hukkanen sanoo.
Kaksikon mielestä heidän kilpailutilanteensa on realistinen ja kehittävä.
"Varmaa pelipaikkaa ei ole. Tässä on nyt tavallaan enemmän haastetta. Totta kai jokainen toivoo, että pääsisi pelaamaan, mutta pääasia on joukkue. Jos toinen onnistuu peleissä, niin itse voi sitten treeneissä yrittää näyttää osaamistaan", Helin mainitsee.
Helin tuli Vaasasta pohjoisemmaksi jo viime kaudelle. Nuori passari pääsi liigassa kentälle odotettua enemmän.
"Minulle viime kausi oli iso hyppäys", Helin myöntää.
Myös Hukkaselle edellinen liigakausi oli ensimmäinen laatuaan.
"Näin kuitenkin jo aikaisemmin karsinnoissa liigaporukoita. Tyyli on erilainen kuin alemmissa sarjoissa, mutta ei mitenkään radikaalisti. Vaikka en viime vuonna pelannut koko ajan, antoi kausi kokemusta kovista tilanteista."
Helin ei ole vielä nähnyt Hukkasta tositoimissa tämän loukkaantumisen vuoksi. Hukkanen sen sijaan on ehtinyt syksyn aikana analysoida kollegansa peliä.
"Olemme erityylisiä ja se voi olla joukkueen etu. Aksu (Helin) pyörittää paremmin rauhallista peliä, minä mieluummin kuviopeliä. Hän ei menetä hermojaan missään vaiheessa", Hukkanen kertoo.
Kävellen
perille
Oulu on pohjoisessa, väitetään. Näin myös etelämpää saapuneen passarikaksikon pelimatkat ovat pidentyneet.
Helin on yrittänyt kertoa Hukkaselle pohjoisen talvesta ja tuulesta ja pyöräilemisestä Oulun olosuhteissa.
"Minä vihaan pyöräilyä, mutta olen yrittänyt sopeutua. Talvi voi olla aika karu: pitää ilmeisesti hankkia potkukelkka ja minisukset", Hukkanen naureskelee.
Jos Hukkasen pyörä prakaa, voidaan Heinäpäässä nähdä kovaa vauhtia kävelevä nuori nainen. Nykyinen lentopalloilija voitti aikoinaan kilpakävelyssä junioreiden SM-tason kirkkaimpia mitaleja.
"Jos on kiire, niin vieläkin muistaa, kuinka varpaat nostetaan ylös ja askelta pidennetään."
Naisten SM-liiga alkaa lauantaina, lokakuun 1. päivänä. Etta kohtaa avausottelussaan Oulun urheilutalolla Oriveden Ponnistuksen.