Kolmen suuren puolueen puoluekokouksissa vannottiin liittoutumattomuuden nimiin. Samaan hengenvetoon puolueet raottivat Nato-ovea - kuka enemmän, kuka vähemmän.
Kolmesta suuresta puolueesta viimeisenä viime viikonvaihteessa kokoontunut keskusta teki yllättäen avauksen kohti sotilasliitto Natoa. Puolue totesi aiemman linjansa mukaisesti, että sotilaallinen liittoutumattomuus vastaa Suomen kansallisia turvallisuusetuja. Heti perään keskusta lisäsi kuitenkin, että Suomen on valppaasti seurattava turvallisuuspoliittisessa ympäristössään tapahtuvia muutoksia ja "kyettävä tarvittaessa reagoimaan niihin".
Päätöslauselman lopulliseen muotoiluun vaikutti olennaisesti puheenjohtajan tehtävät Anneli Jäätteenmäelle luovuttanut Esko Aho. Hän rohkaisi keskustaa väljentämään aiempaa, tiukan kielteistä Nato-kantaansa. Keskustan puoluekokous kuunteli Ahon neuvoja myös siinä, että se asettui kannattamaan kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä, jos vuoden 2004 turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelu päätyisi suosittamaan sotilaallista liittoutumista.
Keskustalla oli aiemmin selkeän kielteinen kanta Suomen Nato-jäsenyyteen. Sen merkitys korostui pitkin talvea ja kevättä käydyssä puheenjohtajakamppailussa. Vain Olli Rehn edusti jonkinlaista avarakatseisuutta suhtautumisessaan Natoon. Kaikki muut puheenjohtajaehdokkaat linnoittautuivat liittoutumattomuuden suojaksi. Rehn korosti tarvetta varautua harkitsemaan asiaa uudelleen. Hänkään ei sanonut silti missään vaiheessa, että Suomen pitäisi mennä Natoon.
Keskusta ei ole viemässä Suomea Natoon, mutta puolueen linjan väljennys on huomionarvoinen. Puoluekokous tunnusti nimittäin linjanmuutoksen mahdollisuuden tulevaisuudessa, kun Naton luonne on muuttumassa. Kaikki tämä on valmistautumista siihen, että puolue voi joutua tarkistamaan turvallisuuspoliittisia linjaratkaisujaan seuraavassa puoluekokouksessaan kahden vuoden kuluttua.
Keskusta meni pitemmälle kuin SDP viikkoa aikaisemmin omassa puoluekokouksessaan. SDP:n oli määrä nuijia pöytään Tampereella kutakuinkin samansisältöinen lausuma kuin minkä keskusta hyväksyi Hämeenlinnassa. Puoluekokous painoi kuitenkin jarrua ja vaati, että vuoden 2004 turvallisuuspoliittisen selonteon valmisteluun on lähdettävä liittoutumattomuuden pohjalta. Kansalaiskeskustelua nykyisen linjan vaihtoehdoista SDP kuitenkin rohkaisee.
Kokoomus vetäisi Turun puoluekokouksen päätöksillä pienen kaulan SDP:hen ja keskustaan. Sekin tukee liittoutumattomuutta, mutta valmistautuu samalla turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksiin. Puheenjohtaja Ville Itälä sanoi suoraan, että Suomen on harkittava aidosti Nato-jäsenyyden mahdollisuutta. Vuoden 2004 selonteko saattaa olla sopiva ajankohta uudelle arviolle, Itälä lisäsi.
Vaikka suurten puolueiden välillä on aste-eroja siinä, miten voimakkaasti ne korostavat muutostarvetta, olennaista on, että kaikki varautuvat linjan tarkistukseen 2004. Niiden perusnäkemykset ovat siis lähellä toisiaan tässä suhteessa. Keskusta teki ainoana kolmesta suuresta päätöksen kansanäänestyksestä. Päätös on rohkea, kun äänestäjien huikea enemmistö vastustaa Nato-jäsenyyttä. Voi kysyä, kuinka viisas linjaus on, kun se vie maan johdolta edellytykset nopeaan reagointiin. Edustuksellinen demokratia on sitä varten, että kansan valitsemat edustajat tekevät päätöksiä äänestäjien puolesta.