Matti Vanhasen toisen hallituksen kehysneuvottelut olivat valtiovarainministeri Jyrki Kataisen tulikoe. Katainen lähti vetämään tiukkaa budjettilinjaa ja onnistui kohtalaisesti.
Puheenjohtaja Jyrki Katainen on jo kolmas kokoomuslainen valtiovarainministeri vuoden 1991 jälkeen, mutta myös hän soittaa vanhaa tuttua sävelmää. Katainen korosti jo ennen kehysriihtä, että talouden ylikuumenemisvaaran takia nyt ei ole varaa jatkaa tuloverojen kevennyksiä tai antaa muitakaan kasvua kiihdyttäviä impulsseja valtion varoista.
Puheet realisoituivat hallituksen kehyspäätöksessä ja pääministeri Matti Vanhasen tiukalle linjalle ilmaisemalla tuella hallituksen tiedotustilaisuudessa myöhään illalla. Jo hallitusneuvotteluissa neljälle vuodelle sovittu kehyslinja piti. Valtion menokehys kasvaa vain 1,3 miljardilla eurolla vuoteen 2011 mennessä.
Jo aiemmin keskiviikkoaamuna hallitus sopi valtion velan ylimääräisestä 1,1 miljardin euron lyhennyksestä odotettua paremman tulokehityksen takia. Valtiolla on velkaa yhä noin 57 miljardia euroa, joten lyhennys ei tunnu juuri missään paitsi velan supistuvassa kansantuoteosuudessa. Velan määräksi hallitus arvioi 58 miljardia vaalikauden lopulla.
Kataisen perustelu tiukalle linjalle tuntuu tutulta, mutta ajassa saa mennä kauas taaksepäin ennen kuin eteen tulee vastaavanlainen tilanne, jossa valtionvarainministeriö on painanut jarrua yhtä avoimesti ylikuumenemisvaaran takia. Kataisen viesti ei miellytä kaikkia, mutta jos sitä lukee vailla intohimoja, siitä löytyy hyvin positiivinen perusvire.
Suomella menee kasvun hidastumisesta huolimatta yhä niin hyvin, että kokoomuslainen valtiovarainministeri joutuu pidättelemään tuloverojen kevennyksiä. Hän lupailee niitä vasta vaalikauden lopulla, vaikka puhui vaalitaistelun aikana maltillisten tuloveronkevennysten jatkamisen puolesta. Tuskin kukaan aavisti silloin, että tuloveronkevennyslinjassa otetaan välivuosia ja vielä Kataisen johdolla. Sama tiukka linja koskee myös ruoan arvonlisäveron ja eläkeläisten verojen kevennyksiä. Nekin toteutuvat vasta joskus myöhemmin.
Neljä vuotta sitten kävi juuri päinvastoin. Keskustan ja SDP:n johto varoitteli tulonveronkevennyksistä vaalien alla, mutta Matti Vanhasen punamultahallitus päätti ensi töikseen kevennyslinjan jatkamisesta. Päätös osoittautui suhdannepoliittisesti viisaaksi. Veronkevennyksillä pidettiin maan talous käynnissä. Nyt Vanhasen porvarihallitus siirtää veroelvytyksen tuleviin vuosiin.
Tästä näkee, että superministeriön kokeneiden virkamiesten vaikutus poliittiseen ohjaukseen on yhä melkoinen. Olipa valtiovarainministerinä kuka hyvänsä, kehuttu vastuullinen linja pitää myös silloin, kun valtiolla olisi kerrankin millä mällätä. Se on hyvä merkki myös Suomesta ulospäin.
Niin tiukka ei kehys ole koskaan, ettei sen sisällä olisi tilaa pieneen politikointiin. Porvarihallitus tietää, että siihen kohdistuu monenlaisia epäilyksiä ja pelkoja. Ehkä juuri sen takia hallitus vaalii sosiaalista ilmettään niin sanottuja pehmeitä etuuksia koskevilla päätöksillään.
Muun muassa kansaneläkkeisiin ja yksinhuoltajille tulee pieni tasokorotus. Opiskelijoiden tulorajoja nostetaan ja isyysvapaata pidennetään. Kehitysyhteistyömäärärahat aiotaan nostaa 0,55 prosenttiin kansantuotteesta. Perintö- ja lahjavero kevenee 165 miljoonalla eurolla.
Hallitus luopuu perintöverosta kokonaan yritysten ja maa- ja metsätilojen sukupolven vaihdosten osalta. Kun tähän lisätään vielä maatalouden toimintaedellytysten parannukset, niin keskustan ministeritkin saattoivat lähteä seuraamaan tyytyväisin mielin mestareiden liigan finaalia.