Piskuinen Pelkosenniemen kunta Itä-Lapissa on tullut jo surullisen kuuluisaksi poukkoilustaan kuntaliitosasiassa. Viimeisin käänne on se, että nyt kaivetaan esille jo kertaalleen hylätty liitossopimus Kemijärven kaupungin kanssa. Kaikki valtuutetut eivät ole vieläkään kuitenkaan tiedostaneet tosiasioita, sillä liitossopimuksen uudelleentarkastelun päädyttiin vasta tiukan äänestyksen jälkeen. Edellinen mittelö kuntaliitoksen harkinnasta käytiin vasta kolmisen viikkoa sitten. Kunnanjohtajan järkevää esitystä ei silloin otettu kunnanhallituksessa edes käsiteltäväksi, vaikka kuntakentällä on liitosten suhteen eri puolilla Suomea aivan uudenlaista liikehdintää. Monet kunnathan aikovat päästä osallisiksi valtion antamista porkkanarahoista, ennen kuin ne loppuvat.
Pelkosenniemen kunnan viime vuosien talousuutisointia seuranneena ei suinkaan aina tiedä, missä mennään. Päätökset, lausunnot ja analyysit kunnan tilanteesta ja tulevaisuudesta ovat vaihdelleet lyhyelläkin aikavälillä niin paljon toisistaan, ettei tiedä puhutaanko edes samasta kunnasta. Samanlainen vaikutelma oli jäänyt kuulijoille myös viimeisestä valtuuston kokouksesta: kunnanjohtajan ja kunnanvaltuuston puheenjohtajan arviot kunnan tulevaisuudesta kun olivat niin eri maailmasta.
Edellinen ulkomaankauppaministeri, keskustan Paula Lehtomäki sanoi syksyisellä Rovaniemen vierailullaan siihen tapaan, että tosiasiassa kunnan itsenäisyys on kiinni siitä, onko sillä varaa tarjota valtuutetuilleen pullakahvit. Lehtomäen kärjistettyä lausuntoa on lupa tulkita siten, että on turhaa vaahdota kunnan itsenäisyydestä, jos taloudellinen pohja siltä puuttuu.
Pelkosenniemeläiset arvioivat tietenkin itse, onko kunnalla varaa tarjota kahvit, pullasta puhumattakaan. Taloudesta kertovat tunnusluvut ovat kuitenkin niin masentavia, että niiden perusteella ei olisi edes kahveihin varaa nytkään saati sitten vuosien kuluttua, jos nykyisenkaltainen meno jatkuu.
Ellei tarkastuslautakunta olisi pitänyt kunnanhallituksen budjettiesitystä lainvastaisena, olisi katettavaa alijäämää ollut taseessa vuoden lopussa peräti 3,1 miljoonaa euroa. Katettavan alijäämän osuus olisi ollut todella suuri. Jos Pelkosenniemen luvut suhteutettaisiin Oulun kaupunkiin, niin siellä katettavaa alijäämää olisi ensi vuoden lopussa 360 miljoonaa euroa!
Pelkosenniemeläiset tyrmäsivät suunnitellun kuntaliitoksen Kemijärven kanssa viime tammikuussa. Itsenäista kuntaa kannatti peräti liki 92 prosenttia äänestäneistä ja loput kannattivat kuntaliitosta. Pelkosenniemeläisten vastausprosentti, 82,2 oli niin suuri, ettei sellaista muissa vaaleissa uskalleta edes uneksiakaan.
Kansanäänestyksen jälkeen Pelkosenniemi on ensimmäisenä Lapin kuntana joutunut tekemään lukionsa lakkauttamispäätöksen, sillä lukioon ei ole ollut enää riittävästi oppilaita. Se on seurausta siitä, että syntyvyys on laskenut jo pitemmän aikaa. Uusia kuntalaisia on vuosittain syntynyt enää yhden käden sormien verran. Pieniä toivonkipinöitä on elätelty matkailusta, mutta nopeita muutoksia silläkin suunnalla vasta odotellaan.
Nopeasti toimien Pelkosenniemellä olisi vielä mahdollisuus hypätä porkkanarahajunaan liittymällä Kemijärven kaupunkiin. Kuntaliitos nykyisillä ehdoilla toisi kuusi miljoonaa euroa valtionapua. Sillä voitaisiin ennen kaikkea turvata edes peruspalvelut kunnan alueella. Lähikuukaudet näyttävät, hyppääkö Pelkosenniemi junaan vai jääkö se huiskuttamaan asemalle. Jos se jää asemalle, voi kysyä, millaiselle asemalle.