Savonlinna Yhtenä hetkenä lavalla lauletaan aariaa ja toisena salsataan. Senkaltaisia yllätyksiä tarjoaa chileläisen SergioOrtegan ooppera Joaquin Murietan sankaruus ja kuolema, joka saa ensi-iltansa Savonlinnassa keskiviikkona.
Karibialaisten rytmien lisäksi oopperassa kuuluu kaikuja muusta Latinalaisen Amerikan maiden kansanmusiikista, kabareesta, jazzista ja jopa vasemmistolaislauluista.
Tulos on värikäs kollaasi, joka tuo tuulahduksen lattarikulttuuria ja -historiaa Olavinlinnan näyttämölle niin kuin chileläisiltä odotettiinkin.
"Se ei ole tavallinen ooppera, vaan teos, jossa uusi ja vanha, populaarikulttuuri ja perinteinen sekoittuvat. Musiikki kuvastaa sitä maailmaa, johon Murietan tarina liittyy", Ortega luonnehtii.
Hän sävelsi oopperan ystävänsä Pablo Nerudan ainoan näytelmän pohjalta. Se kertoo Joaquin Murietasta, Kaliforniaan 1850 lähteneestä kullankaivajasta, joka vaimonsa raa'an murhan jälkeen nousi eteläamerikkalaisia kullankaivajia riistäneitä rasisteja vastaan kuin Robin Hood. Lopuksi lainsuojaton teloitettiin Kaliforniassa 1853.
"Halusimme molemmat nostaa esiin tämän chileläisen vapaustaistelijan, joka oli pyyhitty pois maailmasta kuin häntä ei olisi ollutkaan, mutta jonka kuului olla koko espanjankielisen Amerikan sankari," painottaa Ortega, jonka sävellyksistä meilläkin lienee se kaikkein tunnetuin Agit Prop -yhtyeen vuonna 1973 suomeksi levyttämä El pueblo unido jamas sera vencido (Yhtenäistä kansaa ei koskaan voi voittaa).
Poliittisten laulujen lisäksi tuottelias säveltäjä on kirjoittanut muun muassa 11 oopperaa, kamarimusiikkia ja elokuvamusiikkia.Nykyisin hän asuu Pariisissa, jossa työskentelee orkesterinjohtajana ja sävellyksen opettajana. Hänellä on kolme poikaa, jotka saapuvat ensi-iltaan Savonlinnaan.
"Haluan palata takaisin Chileen, kunhan lapset ovat siinä iässä, että pärjäävät omillaan", 1974 maanpakoon Pinochetin hirmuvaltaa lähtenyt Ortega sanoo.
Neruda löysi Murietan
Neruda pyysi nuorta Ortegaa säveltämään Murietasta kirjoittamiaan tekstejä vuonna 1966. Yhteistyöllä syntyi kantaatti, jonka kantaesitys oli seuraavana vuonna Santiagossa.
"Neruda oli hyvin solidaarinen ja isänmaallinen henkilö. Kun tutustuimme, hän oli maailman merkittävin espanjankielinen runoilija ja minä olin 28-vuotias muusikko, mutta siitä huolimatta hän loi luontevan keskusteluilmapiirin välillemme."
Vaikka oopperan aihe on vakava, käsittelevät chileläiset sitä tapansa mukaan mustan huumorin keinoin. Nerudakin totesi näytelmänsä olevan tragedia, joka paikoitellen on kirjoitettu farssiksi.
"Teoksessa on kyse antirasismista, vapaudesta ja oikeudesta. Ne ovat asioita, jotka eivät suinkaan joka maassa ole kunnossa tänäkään päivänä", Ortega kiteyttää.
Neruda luki vielä enemmän kuin kirjoitti ja juuri hän ensimmäisenä löysi Murietan Pohjois-Amerikan historiankirjoista.
"Niissä chileläinen kuvattiin rikolliseksi, mutta hänet nähtiin myös vaaraksi, joka saattoi uhata vasta Meksikolta valloitetun Kalifornian menettämistä uudelleen."
Neruda lähti tutkimaan Murietan jälkiä Kaliforniaan, josta löytyikin runsaasti todisteita. Hän löysi jopa alkuperäisen julisteen, jossa kutsutaan väkeä markkinoille katsomaan Murietan päätä.
Mikrofoneja oopperassa?
Ortega laajensi Nerudan kanssa tekemänsä kantaatin kamarioopperaksi Ranskassa, ja se sai ensi-iltansa 1995 Pariisissa. Sen jälkeen Teatro Municipal de Santiago pyysi häntä tekemään aiheesta sinfonisen version. Ensi-ilta oli vuonna 1998 Pablo Nerudan kuoleman 25-vuotispäivän kunniaksi.
"Neruda kirjoitti koko tekstin yhteen ainoaan runomittaan, barcarolaan, joka on laulettavaa alusta loppuun saakka. Säveltäjänä minun piti tehdä paljon töitä, jotta sain vaihtelua rytmiin."
"Jokaisessa yleisössä on niitä, jotka kysyvät, voiko tämä olla ooppera, kun se lauletaan espanjaksi, ja voiko tämä olla ooppera, kun siinä käytetään mikrofoneja. Useimmat ihmiset ovat perinteisempiä kuin kuvittelevat olevansa."
"Mikrofoneja käytetään oopperan kabareenäytöksessä, koska kabareessa käytetään mikrofoneja. Näytöksessä esitetään muutenkin kaikkea, mitä kabareessa tapahtuu, iloa, surua, varieteetaidetta, stripteasea", Ortega hymähtää pilke silmäkulmassa.
Oopperan ohjaa Fernando Gonzalez ja johtaa Maximiano Valdes. Pääosissa laulavat muun muassa Marcela de Loa ja TitoBeltran.
Ei huolia
Säveltäjä ei vaikuta lainkaan huolestuneelta helteisellä savonlinnalaisella terassilla istuskellessaan, vaikka harjoitusaikaa ei oopperalle Olavinlinnassa juuri jää. Viimeinen silauskin tehdään vasta ensi-iltapäivän aamuna.
"Kaikki menee hyvin, taiteilijat ovat vielä vähän pökerryksissä Savonlinnan kauneudesta, lämmöstä, järvestä ja Olavinlinnan muureista, mutta he ovat onnellisia ja se on pääasia."
Taiteilijat ovat onnellisia nyt, mutta on chileläisten hermoja koeteltukin. Ensin soittimet meinasivat jäädä Frankfurtiin, ja toiseksi osa esiintyjistä jäi aluksi ilman majapaikkaa hotellin erehdyttyä nimilistojen kanssa. Heidät hätämajoitettiin Punkaharjulle.