Hiihtäjä Satu Salonen ja mäkihyppääjä Janne Ahonen vastaanottivat torstaina Helsingissä ensimmäiset antidopingpassit Suomen Antidopingtoimikunnan ADT ry:n pääsihteeriltä Juha Viertolalta ja olympiakomitean kehityspäälliköltä Kari Niemi-Nikkolalta.
Ensimmäisessä jaossa passin saa lähipäivinä yhteensä 96 talviurheilulajien olympiavalmennettavaa. Vuoden loppuun mennessä lähes 300 urheilijaa kuuluu antidopingpassin piiriin, kun olympiakomitea on nimennyt kesälajien noin 180 olympiavalmennettavaa ja opetusministeriö kuukausipalkkaiset apurahaurheilijansa.
Joukkuelajien urheilijat ja jotkut muutkin kansainvälisen tason kilpailijat ovat passin saantivuorossa heti alkuvuodesta 2003. Pääsihteeri Viertola uskoo, että parin vuoden kuluttua passi on jo yli tuhannella suomalaisella kilpaurheilijalla.
Muoviläpyskältä näyttävä antidopingpassi on itse asiassa internetissä oleva tietojärjestelmä, joka on kaikkien antidopingasioiden parissa toimivien yhteinen työväline. Salasanalla verkossa aukeava passi on ensivaiheessa tarkoitettu vain urheilijoiden ja ADT:n käyttöön, elleivät urheilijat itse halua julkistaa tietojaan. Tällainen on esimerkiksi terveystieto-osio urheilijan lääkityksellisistä erivapauksista.
Osoitus myös
sitoutumisesta
Passin tavoitteena on lisätä suoraa ja avointa tiedonkulkua antidopingasioissa urheilijoiden ja ADT:n välillä. Muovisen passikortin vastaanottaminen on urheilijoilta osoitus heidän sitoutumisesta antidopingtoimintaan. Toisaalta se on ehdoton edellytys valmennustukeen. Kortti toimii myös henkilöllisyyden osoittajana dopingtesteissä.
ADT:lle urheilijoiden passijärjestelmä toimii osana testaustoiminnan tietojärjestelmää. Järjestelmään päivitetään tiedot urheilijoiden olin- ja harjoittelupaikoista: tämä tehostaa testausta ja urheilijan tavoitettavuutta kilpailujen ulkopuolella.
"Helppokäyttöisestä passista hyötyvät sekä urheilija, ADT että lajiliitot", Viertola uskoo.
Ensimmäisen passin vastaanottanut Satu Salonen sanoi muovisen läpyskän olevan kaunis ajatus.
"Ikävä kyllä se ei poista dopingia ainakaan kokonaan. Itse tiedän, että tulokseni ovat negatiivisia", Salonen sanoi.
Tarveidea dopingpassiin syntyi Lahden MM-hiihdoissa 2001, kun kuusi suomalaishiihtäjää jäi kiinni dopingtestissä.
Passi on urheilijan tietopankki
Antidopingpassijärjestelmä toimii urheilijan tietopankkina. Urheilija näkee omilta sivuiltaan hänelle tehdyt dopingtestit tuloksineen sekä ajankohtaiset ADT:n tiedotteet. Passijärjestelmän kautta urheilija saa käytännöllistä ja keskeistä tietoa dopingvalvonnasta ja -testauksesta.
Urheilija pystyy kätevästi muokkaamaan ja tallettamaan tietokantaan tulevien kuukausien harjoitus- ja kilpailuohjelmansa paikkakunta- ja osoitetietoineen. Muuta yhteydenottoa ADT:hen näissä asioissa ei enää tarvita.
Esimerkiksi Salosen passista oli jo nähtävissä, että lokakuun alussa on edessä Ramsaun korkean paikan leiri ja marraskuussa Saariselän lumileiri.
Tulevaisuudessa sivulta löytyy myös kansainvälinen tietopankki, joka sisältää mm. tietoa eri maiden antidopingorganisaatioista ja niiden neuvontapalveluista. Tämä auttaa urheilijoita esimerkiksi lääkkeiden hankinnassa ulkomaan harjoitus- ja kilpailumatkoilla.
Passin avulla on nähtävissä urheilijan hoitohistoria samassa rekisterissä, joten se toimii myös hänen työterveyshuoltonaan. Tiedossa ovat aina myös ns. omalääkäri sekä valmentaja.
"Antidopingpassijärjestelmän rinnalle olympiakomitea on luomassa tukiurheilijoidensa terveydenhuoltoon kokonaisuutta, jonka lopputavoitteena on lisätä urheilijoiden terveitten harjoituspäivien määrää", kehityspäällikkö Niemi-Nikkola kertoi.
Niemi-Nikkolan mukaan antidopingpassi on luontevasti osa viime keväänä julkistettua suomalaisen huippu-urheilun strategiaa. Hän lupaa myös kattavan urheilijoiden vakuutusturvajärjestelmän olevan tulossa.
"Suomalainen antidopingpassi on maailmanlaajuisesti ensimmäinen tässä tarkoituksessa toimiva tietojärjestelmä. Suomalaisen tietotekniikan hyödyntäminen ja osaaminen toimivat mallina kansainvälisesti, kun rakennetaan vastaavia järjestelmiä Wadaan ja eri maiden kansallisiin antidopingorganisaatioihin", Viertola uskoo.
Antidopingpassin kehittäminen aloitettiin opetusministeriön rahoituksella vuoden 2001 lopulla. ADT:n lisäksi suunnittelutyössä on ollut mukana Suomen Olympiakomitea. Teknisestä toteutuksesta ja ulkoasun suunnittelusta on vastannut Mogul Finland Oy. Antidopingpassi on täysin suomalainen hanke.
"Passi vastaa pankkikorttien ja verkkopankkien turvallisuutta", vakuuttaa teknologiajohtaja Ossi Porri.