Salon seudulla Varsinais-Suomessa tehtiin maanantaina historiaa. Siellä varmistui ratkaisu, jossa peräti kymmenen seudun kuntaa lyö hynttyynsä yhteen vuoden 2009 alusta lukien. Syntyy 55 000 asukkaan uusi Salon kaupunki, joka valtion huomenlahjana saa muhkean liitostuen, vajaat 20 miljoonaa euroa. Kuudessa kunnassa ratkaisu nähtiin niin viisaana, ettei asiasta ollut valtuustoissa edes tarpeen äänestää.
Varsinais-Suomessa kuntia on historiallisista syistä hyvin tiheässä, joten jo kuntakarttaa katsomalla liitosten järkevyyden ymmärtää. Alueen velkaisimpia kuntia liitokseen ajoi halu kerralla ratkaista ongelmansa vauraan Salon avulla. Toisaalta liitokseen lähti mukaan myös hyvin pärjääviä kuntia. Nekin katsoivat, että voimien yhdistäminen on tulevaisuutta ajatellen järkevin valinta. Liitosta kommentoinut kuntaministeri Mari Kiviniemi luonnehti hänkin ratkaisua hienoksi ja arvioi, että Suomen suurimman kuntaliitoksen toteutuminen madaltaa kynnystä myös muualla maassa.
Pohjois-Pohjanmaan näkökulmasta näin toivoisi käyvän. Läänin eteläosassa jo hyvin liikkeellä olleet liitoshankkeet ovat joutuneet yllättäviin vaikeuksiin. Haapajärven, Pyhäjärven, Reisjärven ja Kärsämäen liitosaikeen kohtalo ratkeaa ensi maanantaina, eikä peli näytä ollenkaan selvältä. Takaiskuna hankkeen etenemiselle tuli viime vaiheessa Kärsämäellä noussut vastahanka ja sen kunnanhallituksen kielteinen kanta liitosta kohtaan. Viimeisen sanan asiasta kuitenkin sanoo valtuusto.
Viikko sitten taas Pyhännän valtuusto päätti, ettei kunta lähde Siikalatvan alueelle suunniteltuun uuteen kuntaan vaan jatkaa omillaan. Pyhännän kunta ei nähnyt liitoksissa taloudellista etua, ja samaan viittaavat myös Kärsämäellä kuntaliitosta vastustavat. Lisäksi pelkona on huoli palvelujen katoamisesta.
Hyvin asioista perillä olevien luottamushenkilöiden kanta ihmetyttää, sillä juuri palveluiden turvaamiseksihan kuntaliitokset ovat tärkeitä. Valitettavasti monia heistä vaivaa kaukonäköisyyden puute ja halu pakoilla vastuuta. Pitkä korkeasuhdanne on lisännyt kuntien verotuloja ja luonut työpaikkoja sekä luoneet yhdessä valtion tukien kanssa illuusion itsenäisenä jatkamisen mahdollisuuksista.
Talouden hyviä vuosia seuraavat kuitenkin huonot. Vielä varmempaa on väestön ikääntyminen. Niitä varten tarvitaan leveitä hartioita.