Suomen nopeimmin kasvavat seutukunnat vuosina 2001-05 olivat Salo, Oulu ja Tampere. Kuntaliiton rakennemuutoskatsauksen mukaan kasvu oli hitainta Itä-Lapissa, Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudulla ja Koillis-Savossa.
Maakunnista selvästi nopeimmin kasvoivat Pohjois-Pohjanmaa, Itä-Uusimaa ja Pirkanmaa, kun taas Kainuu ja Satakunta kehittyivät hitaimmin. Myös Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Ahvenanmaalla kasvu oli selvästi keskimääräistä hitaampaa.
Rakennemuutoskatsauksessa alueiden kasvua mitataan bruttokansantuotteen, työllisyyden ja väestömäärän kehityksen perusteella.
Kuntaliiton erityisasiantuntijan Timo Sinisalon mukaan Salon ja osittain myös Pohjois-Pohjanmaan menestystä selittää Nokia ja tietotekniikkateollisuus yleisemminkin. Vastaavasti Itä-Uusimaan menestystä selittää paljolti Fortumin hyvin menestynyt öljynjalostustoiminta.
"Salo ja Itä-Uusimaa ovat molemmat niin sanotusti yhden jalan varassa, mutta onneksi se yksi jalka on erittäin vahva", Sinisalo luonnehtii.
Pohjois-Lappi yllätysmenestyjä
Nopeimmin kasvaneiden seutukuntien listaa katsellessa huomio kiinnittyy Pohjois-Lappiin, joka kasvoi vuosina 2001-2005 kahdeksanneksi nopeimmin. Alueen menestys pistää silmään, sillä muutoin listalla eivät Suomen syrjäseudut juuri juhli.
"Siellä on ollut käynnissä voimakas investointibuumi varsinkin niillä alueilla, missä on hiihtokeskuksia. Se näyttää jatkuvan edelleenkin", Sinisalo selittää Pohjois-Lapin menestystä.
"Tämä on esimerkki siitä, että myöskin pienemmät seutukunnat pystyvät menestymään, jos osaavat oikein rakentaa tulevaisuutensa."
Pääkaupunkiseudun kasvuvauhti oli tarkasteluaikana hieman koko maan keskiarvoa hitaampaa. Pääkaupunkiseudun kunnista parhaiten Kuntaliiton vertailussa menestyi Vantaa ja heikoimmin Helsinki.
Akateemiset pakkautuvat kaupunkeihin
Rakennemuutoskatsauksesta käy ilmi, että akateemisesti koulutetut kansalaiset pakkautuvat suuriin kaupunkeihin. Esimerkiksi Helsingin seudulla työssäkäyvistä lähes 27 prosentilla on jonkinlainen korkeakoulututkinto, kun koko maan keskiarvo jää noin 19 prosenttiin.
Katsauksesta käy ilmi myös, että yhä useammat käyvät töissä kotikuntansa ulkopuolella. Kun vuonna 1960 vain yksi kymmenestä suomalaisesta kävi töissä kotikuntansa ulkopuolella, oli vastaava luku vuonna 2005 yksi kolmesta. Esimerkiksi Kauniaisten asukkaista peräti kolme neljästä käy työssä asuinkuntansa ulkopuolella.