Suomen ulosjäänti EU:n yhteisestä puolustuksesta on suurlähettiläs Pertti Salolaisen mielestä kuolleena syntynyt ajatus. Salolaisen mielestä Suomen on välttämättä oltava siinä mukana ja liityttävä tulevaisuudessa myös Natoon.
Toisin sanoen Salolainen liputtaa avoimesti sille, että Suomi tulee jatkossa hakemaan myös Naton jäsenyyttä. Perään hän korostaa, että ei ole vaatimassa Suomea nyt Natoon.
"Haluan vain visioida sitä, mihin ollaan menossa. Lähikuukausina EU:n hallitusten välisessä konferenssissa (HVK) on eri paletti", Salolainen selventää ja varoittaa sotkemasta aikajaksoja ja tavoitteita keskenään.
"Lähikuukausien aikana Suomi joutuu tekemään ratkaisuja vain Euroopan puolustusyhteistyöstä, johon tulee osallistua", Salolainen sanoo.
Hänen mukaansa Suomi ei voi yksin lykätä EU:n puolustusratkaisua. "Lähikuukausina joudumme linjaamaan oman kantamme siihen", sanoo Lontoossa avainpaikalta nyt asioita seuraava Suomen Britannian-suurlähettiläs Pertti Salolainen.
Selvä strategia jatkolle
Suurlähettiläs Salolainen oli Esko Ahon (kesk.) porvarihallituksen ulkomaankauppaministerinä viemässä Suomea EU:n jäseneksi ja myös allekirjoittamassa Suomen liittymissopimusta.
Nyt Salolainen hahmottelee eurooppalaista puolustusta myös lokakuun alussa Roomassa alkavaa EU:n hallitusten välistä konferenssia pitemmälle. Salolaisen visio on seuraava:
"Kaikkien EU-maiden olisi tulevaisuudessa oltava sekä eurooppalaisen puolustusyhteisön että Naton jäseniä. Vain tällä tavalla Euroopasta voi tulla Yhdysvalloille tasavertainen partneri Naton puitteissa", Salolainen sanoo.
Tällöin eurooppalainen kumppani voisi merkittävästi vaikuttaa Naton kehittämiseen eurooppalaisten painotusten suuntaan. "Se voisi myös kehittää merkittävän puolustusmateriaaliteollisuuden, joka Airbusin tapaan pystyy kilpailemaan Yhdysvaltain teollisuuden kanssa. Tällä olisi suuri merkitys työllisyydelle ja teknologiselle kehitykselle Euroopassa ja siis myös Suomessa", Salolainen perustelee.
Vaikka pitkän tähtäimen strategia on Salolaisen mielestä täysin selvä, sen aikajännettä on vaikea ennustaa.
Tähän "isoon kuvioon" eli päämäärään siitä, että kaikki unionin maat ovat sekä EU:n puolustusyhteisön että Naton jäseniä on Salolaisen mukaan aikaa vaikka kuinka paljon.
Syy siihen, että monet näkevät Suomessa Nato-jäsenyyden yhä mörkönä ja torjuvat sen yksiselitteisesti, johtuu Salolaisen mukaan kylmän sodan kaudesta.
"Mielestäni ei ole riittävästi huomattu Naton muuttumista. Viidennen artiklan tulkinta on varsin joustavaa. Se ei ole niin velvoittavaa kuin monet ovat kuvitelleet. Yhdysvaltain kannalta Euroopasta on tullut on oikeastaan vain tukikohta kauko-operaatioihin. Kylmän sodan päättyminen on muuttanut asetelmia perusteellisesti", Salolainen sanoo.
Hän lisää, että se Nato, josta tänä päivänä puhutaan, on paljon löysempi kokonaisuus kuin kylmän sodan kaudella. "Tätä kuvaa sekin, että Naton sisällä Saksa ja Ranska olivat käytännöllisesti osallistumatta Irakin sotaan", Salolainen toteaa.
Tarpeeksi pelivaraa
Salolainen toistaa, ettei ole kiirehtimässä Suomea Naton jäseneksi. Rakenteilla oleva EU:n puolustusyhteistyö ja Nato-jäsenyys ovat kaksi eri asiaa. Niitä ei saa sekoittaa keskenään.
"Lähikuukausina Suomi joutuu kuitenkin tekemään tärkeitä ratkaisuja HVK:ssa myös puolustuspolitiikassa - tässä vaiheessa kuitenkin vain Euroopan puolustusyhteisön suhteen. Siihen meidän tulee osallistua, mutta millä tasolla, on avoin kysymys. Se ratkeaa vasta HVK:n lopputuloksen myötä", Salolainen sanoo.
Hänen mukaansa jokin puolustusyhteistyö syntyy. "Siitä täytyy lähteä, että jokin eurooppalainen puolustusyhteisö syntyy Ranska, Saksa, Belgia ja Luxemburg -vetoisena, mutta sen lopullista luonnetta ei vielä tiedetä. Tiedossa on se, mitä konventissa on esitetty, mutta ei lopputulosta. Ratkaisut löytyvät prosessin kuluessa. Lopputulos syntyy vasta EU:n hallitusten välisessä konferenssissa", Salolainen sanoo.
Hänen mukaansa Suomen hallituksella täytyy olla aika paljon liikkuma- ja pelivaraa siinä, minkälaiseksi EU:n puolustusydin muotoutuu. "Eduskunta ei saisi lyödä liian tiukkaan lukkoon Suomen tavoitteita. Se heikentää meidän neuvottelumahdollisuuksiamme niin puolustuksessa kuin muissakin asioissa", suurlähettiläs Pertti Salolainen korostaa.
Ratkaisuja ei voi lykätä
Suomi ei Salolaisen mukaan voi lykätä omaa linjaustaan EU:n puolustukseen osallistumisesta hallitukselta ensi vuonna tulossa olevaan puolustuspoliittiseen selontekoon. "Eurooppalaisen kuvion miettiminen ja Suomen linjausten tekeminen ovat ihan lähikuukausien asioita, eivät mitään ensi vuoden selonteon juttuja", Salolainen korostaa.
Hän kertoo hieman ihmetelleensä suomalaisen puolustuskeskustelun vähäisyyttä. "On tullut tavaksi sanoa, että meillä on tulossa ensi vuonna puolustuspoliittinen selonteko. Kuitenkin Suomen linjauksilla eurooppalaiseen puolustukseen on kiire", Salolainen korostaa.
Hänen mielestään olisi omituista, jos Suomi jättäytyisi pois yhdestä EU:n keskeisestä yhteistyöstä. "Suomen yleisenä tavoitteena täytyy olla mukanaolo kaikessa EU:n toiminnassa, myös puolustuksessa", Salolainen sanoo.
Sen, kuinka pitkälle menevään yhteistyöhön Suomen pitää olla valmis, ratkaisee Salolaisen mukaan hallitusten välisessä konferenssissa saavutettava lopputulos.
HVK:n kovin haaste
"Suomen kannalta kaikkein tärkein ja kovin haaste lokakuun 4. päivänä Roomassa alkavassa HVK:ssa on se, miten me asemoidumme puolustusyhteisöön ja sen synnyttämiseen sekä miten Suomi vaikuttaa siihen, minkälainen siitä tulee. Ainoita asioita, mikä tulee olemaan avoimesti auki HVK:ssa vastoin Saksan ulkoministerin Joschka Fischerin juuri Suomessa esittämiä näkemyksiä, on puolustus", Salolainen sanoo
Salolainen huomauttaa, että Britannia ajaa hyvin erilaista lopputulosta kuin Saksa ja Ranska. Suomen ja muiden liittoutumattomien maiden eli Ruotsin, Itävallan ja Irlannin on pohdittava sitä, miten ne menevät mukaan.
"Ei tätä ristiriitaa voi vähätellä. Isojen poikien eli Saksan, Ranskan ja Britannian näkemykset ovat erilaisia. Sitten on mietittävä, miten pienemmät ja liittoutumattomat maat sopeutetaan kuvioon. Kaiken lisäksi kysymyksen ratkaisemisella ei ole kovin paljon aikaa", Salolainen toteaa.
Hän korostaa, että Suomi onnistuu liikuttelemaan palikoita vain yhteistyössä samanmielisten kanssa. Paitsi liittoutumattomat maat myös Britannia on Salolaisen mukaan Suomelle tärkeä yhteistyökumppani.
"Suomella ja Britannialla on hyvin paljon samansuuntaisia, vaikka ei yksi yhteen -näkemyksiä. Meillä onkin ollut läheisiä keskusteluyhteyksiä tässä asiassa", Salolainen iloitsee.
Hänestä on tärkeää, että hallitus hakee nyt eri puolilta kumppaneita, jotta muutoksia konventin esityksiin voidaan ajaa.
Salolainen muistuttaa Saksan ulkoministerin Joschka Fischerin todenneen alkuviikolla Suomessa, että jos joku esittää muutettavaksi jotain, tämä vastaa siitä, että löydetään uusi yksimielisyys.
"Tämä tarkoittaa silloin sitä, että niiden, jotka haluavat muuttaa puolustusyhteistyön luonnetta, täytyy etsiä uusi konsensus."
Salolaisen mukaan lopputulos riippuu siitä, kuinka suuri lopulta on muutoksia vaativien joukko sekä millaisia alliansseja ja pelitilanteita syntyy. Yksin Suomi ei pysty muuttamaan mitään.
Salolaisen mukaan hyvin merkittävää on, miten Iso-Britannia tulee suhtautumaan Euroopan puolustusyhteisöön ja toisaalta Naton rooliin Euroopassa. Salolainen lisää Britannian lähtevän siitä, että eurooppalaisen puolustusyhteisön ei tule millään tavalla heikentää Natoa ja kumppanuutta Yhdysvaltojen kanssa, kun taas Ranska ja Saksa katsovat, että eurooppalaisella puolustusjärjestelmällä tulee olla aika paljon itsenäisyyttä.
Lisäksi kyse on siitä, onko yhteistyö siviilikriisinhallintaa vai kovaa puolustusta.
Euroopan vastuu
Suurlähettiläs Pertti Salolaisen mukaan on tultu tilanteeseen, jossa Nato ei voi olla niin Yhdysvallat-johtoinen kuin tähän asti.
"Euroopan ja Yhdysvaltain suhteen on perustuttava todelliseen partneriuteen. Tämä ei suinkaan merkitse Naton heikentämistä, vaan sen sopeuttamista maailman ja Euroopan uuteen todellisuuteen. Euroopan on otettava suurempi vastuu maanosansa turvallisuudesta. Tästä Suomi ei voi olla sivussa", Salolainen sanoo.
Hän lisää, että uuden asetelman luominen ei tule olemaan helppoa.