Kun Heikki Salo tähysteli poikasena Jyväskylän tähtitornin kaukoputkella Saturnusta, ei hän arvannut, että jonain päivänä tietäisi planeetan renkaista enemmän kuin juuri kukaan muu. Tällä hetkellä vs. professorilla on takana 25 vuotta Saturnus-tutkimusta, viimeisimpänä meriittinään 25. lokakuuta Nature-lehdessä julkaistu Salon yhdessä Bolderin ja Potsdamin yliopistojen tutkijoiden kanssa tekemä tutkimustulos Saturnuksen renkaista.
Saturnusta kiertävän Nasan Cassini-luotaimen kuviin perustuva tutkimus osoittaa, että Saturnuksen renkaat ovat kehittyvä systeemi, eivätkä pelkästään planeetan syntyprosessista peräisi oleva jäänne. Sitä todistavat kuvista löytyneet propeller-rakenteet, eli kilometrien pituiset noin sadan metrin kokoisten järkäleiden aiheuttamat kirkastumat.
Tutkimuksen mukaan järkäleet ovat todennäköisesti peräisin Saturnusta aikaisemmin kiertäneestä pienestä kuusta, joka on hajonnut komeetan törmätessä renkaaseen 10-50 miljoonaa vuotta sitten.
Saturnuksesta Heikki Salo kiinnostui väitöskirjansa ohjaajan, professori Antero Hämeen-Anttilan innostamana.
"Gradu-vaiheessa olin kiinnostunut galakseista, isoista kaukaisista kohteista. Professori kuitenkin sanoi, ettei kosmologiaan kannata tarttua, ellei ole kehittänyt uutta teoriaa, se on liian ei-eksaktia. Sitten hän jatkoi, että minulla olisi Teille kiinnostava aihe", muistelee Salo.
Salo paneutui aiheeseen ja sehän alkoi kiinnostaa. Sen jälkeen hän ei ole päässyt Saturnuksen renkaista eroon.
Kun Salo aloitteli väitöskirjaansa Voyager-luotain oli juuri tulossa Saturnuksen luo. Kolme vuotta sitten Nasan Cassini-luotain saapui kiertämään planeettaa."Se on tuottanut valtavasti mittaushavaintoja ja kiertää Saturnusta vielä pari vuotta. Työsarkaa riittää vuosiksi eteenpäin. Jo nyt renkaiden rakenteesta tiedetään enemmän kuin 20 vuotta sitten pystyttiin edes kuvittelemaan."
Yksi tutkimuksen syistä on yrittää ymmärtää, mistä Saturnuksen ja muiden planeettojen renkaat ovat syntyneet ja miten se liittyy aurinkokunnan syntyyn. Salon mukaan Saturnuksen renkaita voidaankin verrata kiekkoon, joka on ollut Auringon ympärillä, kun planeettakunta syntyi.
Jos osa Saturnuksen renkaiden aineksista on kotoisin murskaantuneesta kuusta, syntyisikö maapallonkin ympärille rengas, jos kuuhun törmäisi asteroidi?
Salo tyrmää mielikuvan, sillä kuu sijaitsee liian kaukana maasta. Jos kuu murskautuisi, gravitaatio ryhtyisi keräämään sirpaleita yhteen uudeksi kuuksi. Saturnuksen renkaat sen sijaan kiertävät niin lähellä planeettaa, että vuorovesivoima estää kappaleiden yhteenliittymisen.
"Jos maahan haluttaisiin renkaita, ne olisi rakennettava huomattavasti lähemmäksi maata kuin kuu. Sen sijaan avaruusromulla ollaan kovaa vauhtia tekemässä rengasta maan ympärille. Se on vain vielä aika harva."
