Nokian matkapuhelintehdas lopetti vuosi sitten. Koko Salo on pakotettu isoon muutokseen.
”Maailma pyörii ja Salo voi huonosti”, sanoo Seppo Auer.
Auer on omakohtaisesti tehnyt jotakin muutoksen hyväksi. Diplomi-insinööri kyllästyi yt-kierroksiin ja vaihtoi yli 50-vuotiaana terveyskeskuksen psykologiksi.
”Jokainen ihminen on arvoitus, kuin sukellus, tähtitiedettä on ihan lähelläkin”, Auer sanoo keskeltä valkovuokkojen tuiketta.
Nyt Auer saa tehdä juuri sitä, mitä haluaakin: auttaa päivittäin nuoria opiskelijoita ja soittaa viulua vaikka kesken päivän hoitajien yhtyeessä. ”Kun tuntee, että hallitsee elämäänsä, stressaa vähemmän.”
”Ihan kaikessa säästetään. Perunaakin ostetaan vain yhtä, kahta keitosta varten”, kertoo torikauppias, joka tulee 17 kilometrin päästä Vaskiolta. Hän ei pidä itseään salolaisena ollenkaan. Kaupungin säästölinjastakin hän ajattelee ”ihan päinvastoin”.
Auerkin vakuuttaa olevansa muurlalainen, vaikka hän on käynyt koulua Salossa koulua ja töissäkin nyt kaupungilla.
Koko kaupunkia uhkaavat miljoonasäästöt vaativat nyt ennen kaikkea yksimielisyyttä. Miten vaurauteen tottunut osaa jakaa vähemmästä?
Yksi ala, joka tuo Salon tulevaisuuteen valoa, on ledbisnes. Kannattavaa se ei vielä ole, mutta uuden teknologian osuus on jo kymmenen prosenttia, kertoo Easy Ledin toimitusjohtaja, ex-nokialainen Ilkka Kartio.
Se on se raja, josta alkoi kännyköidenkin kasvuloikka.
