Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi sai keskiviikkona työpaikallaan osakseen siunauksia ja onnentoivotuksia, kun karjalaseurojen edustajat kävivät virpomassa valitsemansa Vuoden virvottavan.
Piispa oli otettu hyvän tahdon ja siunauksen toivotuksista sekä virpojien kauneudesta. Hänen mielestään sellainen on tarpeellista nykymaailmassa. Virpoja heiluttelivat Karjalaseurojen Pohjolan piirin puheenjohtaja Seija Veikkolainen, Oulun Karjalaseuran puheenjohtaja Liisa Karppinen, seuran hallituksen jäsen Paavo Karjalainen ja tiedottaja Seija Lamberg.
Vuoden virvottavaksi valitaan vuosittain henkilö, joka on tunnettu oululainen ja edistänyt jollakin tavalla karjalaisten asiaa. Salmen ansio on muun muassa se, että hän toimittaa piispanmessun Oulun tuomiokirkossa 17. kesäkuuta Karjalan liiton kesäjuhlassa.
Juhlat pidetään 15.-17. kesäkuuta Oulussa. Tapahtumaan odotetaan 6 000-7 000 osallistujaa, joiden juuret ovat Karjalassa. Teemana muun muassa seminaareja sisältävässä tapahtumassa on Vienan Karjalan pakolaiset.
Karjalaseura valitsee virvottavan pääsiäisen alla, koska virpominen on alun perin varsinaisesti karjalainen perinne. Karjalaiset alkoivat virpoa jo keskiajalla. Virpominen tulee Raamatun tapahtumasta, jossa Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin, ja ihmiset levittivät palmunlehtiä, joiden vertauskuvia koivunoksat ovat.
Tapa levisi karjalaisten siirtolaisten mukana muualle Suomeen ja muutti muotoaan. Karjalaisessa virvonnassa puetaan parhaat päälle eikä tekeydytä trulleiksi.
Virvottavalle toivottelun lisäksi karjalaiset toivovat hyvää muillekin perheen jäsenille: esimerkiksi viljaa isännälle, karjaa emännälle, pojalle hyvää perintöä ja tytölle hyvää avioliittoa.
Lahjaksi virpojille ei anneta rahaa eikä karamellia vaan vehnäkakkaroita ja muna. Tosin Salmi lahjoitti virpojilleen kirjan Meille annettu maa - pohjoisen kirkon ympäristökirja. Piispaakin lahjottiin karjalanpiirakolla.