Sallan tieyhteydet Sallasta itään ovat ensi sijalla, vakuutti Murmanskin rakennusosaston johtaja Nikolay Berezhnoy Barentsin viidennen teollisen kumppanuuskokouksen yhteydessä Rovaniemellä.
"Emme usko tällä hetkellä rautatieyhteyteen, uskomme vain tieyhteyteen Sallan kautta." 45 kilomeriä on edelleen ilman asvalttia. "Se on meidän ensimmäinen prioriteetti. Rautatien ajankohta tulee sen jälkeen, kun tie on saatu kuntoon."
Myös Raja-Joosepin takana on yhä 50 kilometriä päällystämättä. Siitä tullaan kuitenkin kahdeksan kilometriä päällystämään tänä vuonna. "Sen voimme tehdä omin varoinkin."
Sallan ja Alakurtin välille olisivat rahat tervetulleita, vakuuttaa myös Sergey Semenov, alueellisen kehityksen varajohtaja. "Maantie täytyy saada kuntoon. Jos EU:lla on mahdollisuuksia, olemme valmiit yhteistyöhön."
Vaikka tieyhteydet takkuavatkin, niin jos vain suunnitelmiin on luottaminen, Murmanskin alue kehittyy peninkulmasaappain. Bruttokansantuotteen odotetaan enemmän kuin kaksinkertaistuvan vuosien 2004-2008 aikana. Tuotanto yli tuplaantuu, investoinnit paisuvat vielä enemmän, rakentaminen 1,5-kertaistuu, pelkästään asuntoja saneerataan ja rakennetaan lähes 350 000 neliön verran. Väestön tulot kipuavat viidenneksen ja lähes olematon työttömyys on tarkoitus puolittaa pariin prosenttiin.
Kun tähän vielä lisätään Stokmanovskajan valtaisat öljy-ja kaasukenttähankkeet Barentsin merellä, aivan Suomen rajan takana avautuvat käsittämättömät kasvunäkymät. Berezhnoyn mukaan kaasuputki valmistuisi 2010 tai 2011. Ainakin toistaiseksi ovat aikataulut pitäneet luvatusti. Huhtikuun lopulla nimetään kansainväliset organisaatiot, jotka vastaavat toteutuksesta, hän muistuttaa.
"Ensi haaste on, että väestön hyvinvointi kasvaa ja että on tarpeeksi resursseja tehdä investointeja." Esimerkiksi asunnot ovat vanhentuneet. Tarkoituksena on käyttää 60 miljardia ruplaa saneerauksiin ja uudisrakentamiseen vuoteen 2015 asti. Aivan lähiaikoina sovitaan Pohjoismaisen investointipankin kanssa myös 30 miljoonan euron lainasta kunnallistekniikan, kuten lämmitysputkien, kohentamiseksi.
Mutta myös ympäristölle vaarallisen ekologisen perinnön hoitaminen sekä logistiikan ja informaatioteknologian kehittäminen kuuluvat ensi haasteisiin, Berezhnoy listaa kärkeen. Insinööreistä tosin on huutava pula.
Ydinkäyttöisten sukellusveneiden riskijätteet ovat yksi syy siihen, miksi ulkomaalaiset investoijat pudottavat Murmanskin 32. sijalle Venäjän rankinglistalla.
Vaikka seudulla toimii 80 yhteistyöyritystä, toistaiseksi investoinneista vasta ehkä 30 miljoonaa euroa eli hieman runsas prosentti virtaa muualta. Siis ilman naapurien säteilyturvarahoja. Myös byrokratia haittaa joka neljättä ulkomaalaista, myöntävät venäläiset.
Berezhnoyn mukaan ulkomaan investoinnit eivät ole vähentyneet, ne vain kasvavat valitettavan hitaasti. Ensisijaisesti hän odottaisi investointeja teiden rakentamiseen ja päällystämishankkeisiin. Puhtaasti tiekäyttöön haluttaisiin 30 miljoonaa euroa. "Lisäksi tarvittaisiin ulkomaalaisia investointeja satamiin sekä mannermaiden kuljetuksia varten."
"On erinomaista, että Barentsin alueen ihmiset kokoontuvat ja ratkaisevat ongelmia tällä tavalla. On paljon asioita, joihin ei heti löydy ratkaisua, täällä voi kuunnella laajemmin näkökulmia eikä aina vain omasta pienestä vinkkelistä" Berezhnoy kiittää kumppanuustapaamista. Keskiviikkona Arktikumissa jatkuvaan konferenssiin on ilmoittautunut noin 140 yritysten ja organisaatioiden edustajaa.