Keloselän raja-asema Sallassa avattiin kansainväliselle liikenteelle puoli vuotta sitten, mutta mitään suurta matkailuryntäystä ei vielä ole tapahtunut. Rajaviranomaiset odottavat liikenteen tänä vuonna kaksinkertaistuvan viime vuoteen verrattuna, jolloin Salla olisi jo yhtä vilkas raja-asema kuin Rajajooseppi.
Sallan yrittäjät ovat olleet rajansa kanssa "Siperian opissa" yli kymmenen vuotta, joten he jaksavat odottaa. Tärkeintä on ollut rajan avautuminen ja pussinperän purkautuminen.
Kelloselässä sijaitsevalla Sallan raja-asemalla perjantaipäivä on tasaisen vilkasta tai hiljaista, miten vain asian haluaa nähdä. Rajan ylittävät autot ovat lähinnä henkilöautoja, mutta joku puutavararekkakin paikalle jarruttelee.
Venäläisten osuus on Sallan raja-asemana asiakaskunnasta on kasvanut jo yli puolen. Vielä tämän vuoden aikana rajalla on tarkoitus tehdä kysely rajaliikenteen profiilin selvittämiseksi. Valtaosa venäläisistä kuitenkin on aivan tavallisia ihmisiä, joiden matka jatkuu Rovaniemelle, Kemin-Tornion alueelle ja aina Ruotsiin saakka. Osa tietenkin pysähtyy Sallaan tai viimeistään Kemijärvelle. Sen sijaan puutavararekkojen osuus kokonaisliikenteestä on vähäinen.
Suomalaisten
osuus kasvaa
Sallan rajavartioalueen aluepäällikkö, majuri Hannu Markkula laskee, että kuluneen puolen vuoden aikana rajan on ylittänyt keskimäärin 2500 henkilöä kuukaudessa. Esimerkiksi tammikuussa, jolloin venäläisiä oli paljon liikenteessä, rajan ylitti noin 3000 ja helmikuussakin 2000 henkeä.
"Kasvu on huomattavaa, sillä viime vuoden vastaavina kuukausina rajan ylitti noin tuhat henkeä. Viime vuonna liikenteen kokonaismäärä oli noin 30 000 henkeä. Tämän vuoden arvio on noin 60 000 henkeä, joka olisi jo yhtä suuri kuin Rajajoosepin vuotuinen rajanylittäjien määrä."
Varsinkin suomalaisten määrän merkittävää kasvua Markkula odottaa jo ensi kesäksi.
"Lähiseuduille suuntautuva kotiseutumatkailu kasvaa. Rajana takana avataan bensiiniasemia, jotka varmuudella lisäävät rajaliikennettä. Kesäkuun alussa käynnistyvät bussiyhteydet, jolloin viitenä päivänä viikossa Kemijärveltä ja Sallasta pääsee bussilla Kantalahteen ja Murmanskiin saakka", hän tietää.
Ei rahasampo
hetkessä synny
Salla yrittäjien puheenjohtaja Timo Kunnari kertoo, ettei rajan avautuminen vielä kovin paljon näy kirkonkylässä, mutta venäläisten osuus kaupankäynnissä kasvaa kaiken aikaa. Monet venäläisistä jatkavat matkaansa Kemijärvelle ja Rovaniemelle saakka, joten yrittäjien tarkoituksena on saada mahdollisimman moni pysähtymään Sallassa.
Varsinkin kesää paikalliset yrittäjät odottavat jännityksellä. Ennen sesonkia he aloittavat mainoskampanjan rajan takana ilmestyvissä lehdissä ja televisiossa.
Kunnari kertoo, että Sallan tarjoamista palveluista kerrotaan suurimmissa kaupungeissa kuten Kantalahdessa, Kirowskissa, Apatitissa ja Murmanskissa.
"Mitään rahasampoa me emme rajasta aivan heti odota. Odotimme rajan avautumista yli kymmenen vuotta ja vuosi vuoden perään me jouduimme pettymään. Kun raja vihdoin saatiin auki, osaamme olla realisteja. Uskomme, että rajaliikenne ajan myötä vilkastuu ja näkyy aikanaan entistä enemmän myös liiketoiminnassa", hän sanoo.
Kunnarilla itsellään on autotarvikeliike, joka on venäläisiä kiinnostava yritys. Naapureiden liikkumista kuitenkin rajoittaa vanha lupakäytäntö. Saadakseen viisumin Suomeen venäläiset tarvitsevat kutsun. Kunnari kuten muutkin sallalaiset yrittäjät lähettävät säännöllisesti kutsuja omille liiketuttavilleen.
Matkat vanhaan
Sallaan helpottuvat
Matkoja rajan taakse räätälöivän Kola Extremen toimitusjohtaja Reijo Iivari sanoo, että heidän työtään raja-aseman virallistaminen helpottaa ratkaisevasti. Nyt hän uskaltaa räätälöidä ja markkinoida safareja ja kalastusmatkoja ulkomaalaisille aivan toisella tavalla kuin ennen.
"Varsinkin ulkomaanmarkkinoinnissa on tärkeää, että raja-asema on kansainvälinen. Aikaisemmin saattoi käydä niin, ettei erikoislupaa rajan ylittämiseen Kelloselästä jostakin syystä saatukaan, jolloin jouduimme asiakkaidemme kanssa kiertämään Rajajoosepin kautta", hän kertoo.
Matkailuyrittäjän kannalta kaikki on vielä alkutekijöissään. Reino Iivari on tyytyväinen, kun markkinointia voidaan nyt tehdä pitkäjänteisesti. Myös matkailupaketteja hän voi suunnitella aivan uudella varmuudella.
Bensa-asemia
rajan taakse
Rajan avautuminen ja palvelujen syntyminen myös Venäjän puolelle lisää Sallassakin kilpailua. Vielä nyt lähin halvan venäläisen bensiinin tankkauspaikka on rajalta yli 70 kilometrin päässä Alakurtissa.
Tiedossa kuitenkin on, että uusia bensa-asemia ja muitakin palveluja rakennetaan aivan rajan pintaan.
"Venäjän tullin välittömään läheisyyteen avataan ilmeisesti aivan lähiaikoina bensiiniasema ja tax free -myymälä. Bensa-asemia ja muita palvelupisteitä suunnitellaan myös rajalta kymmenen kilometrin päähän Kairalan kylään sekä hieman kauempana sijaitsevan vanhan Sallan kohdalle. Kairalaan on luultavasti tulossa myös motelli", Timo Kunnari kertoo.
Sallalaiset huoltamoyrittäjät eivät niinkään ole huolissaan kilpailun kiristymisestä bensakaupassa, kunhan vain huoltamotoiminta kasvaa.
"Venäläiset huollattavat paljon autojaan Sallassa. Merkkiautoja he tosin joutuvat viemään huoltoon kauemmaksikin", Kunnari tietää.
Tietoja rikollisuuden kasvusta tai muusta negatiivisesta ei ole kantautunut Kunnarin korviin. Samanlainen kuva on myös rajavartioalueen aluepäällikölläkin.
"Mitään dramaattista rikollisuuden kasvua ei ole ollut havaittavissa. Toisaalta sekin on varmaa, että aina kun matkustajamäärät kasvavat, joukkoon mahtuu myös rikollisia. Se on vain hyväksyttävä, mutta sitä ei pidä korostaa turhaan", Markkula sanoo.
Tavallisten venäläisten matkustusintoa hillitsee myös viisumin kalleus. Vuoden viisumi maksaa heille noin 250 euroa.