Rovaniemi Pitkään odotetun rajanylityspaikan Venäjälle saanut Salla investoi ja kehittää ensi vuonna rohkeasti, vaikka se edellyttääkin lainanoton lisäämistä. Rajanylityspaikan hyödyntämiseen on luotava edellytyksiä heti, ettei etsikkoaika valu käsistä.
Sallan nettoinvestoinnit kasvavat ensi vuonna yli kaksinkertaisiksi tähän vuoteen verrattuna, ja myös erilaisiin kehittämisohjelmiin varatut panokset lähes tuplaantuvat. Projektirahoitus nousee budjettiesityksen mukaan 370 000 euroon, mikä on pienessä kunnassa iso summa.
Suurimpia rakennuskohteita ovat Sallatunturin tampparihalli, suksivuokraamo ja vss-tilat, jätevedenpuhdistamon loppuun saattaminen, jäähallin kylmätekniikkalaitteisto sekä matkailuun liittyvät ympäristötyöt ja kelkkareitit.
Projektirahoitus jakaantuu melko tarkkaan kahtia Koillis-Suomen aluekeskustyön ja Itä-Lapin seutukuntayhteistyön kesken: molempiin on varattu vajaat 80 000 euroa. Hanke-esityksiä Itä-Lapin yhteistyöhön on vuodelle 2004 tiedossa enää 21 000 euron arvosta, joten pelkällä rahalla mitaten yhteistyö olisi jatkossa kallistumassa Kuusamon suuntaan.
Salla keikkuu alueyhteistyössä nyt Koillismaan ja Itä-Lapin välimaastossa: se on Itä-Lapin seutukunnan jäsen, mutta mukana aluekeskusyhteistyössä Kuusamon, Taivalkosken ja Posion kanssa. Budjettiin on kirjattu tavoite, että vuonna 2003 Sallan asema alueyhteistyössä on "selkiinnytettävä".
Sallan lainamäärä kasvaa ensi vuonna noin 750 000 eurolla eli saman vierran, kun velkoja viime vuonna saatiin pienennettyä. Pienen kunnan lainapotti nousee jo 8,5 miljoonaan euroon.
Vuodesta 1997 lähtien kertynyttä 3,9 miljoonan euron kattamatonta alijäämääkin täytyy ryhtyä hoitamaan. Siihen pakottaa jo laki. Menojen karsinta ja taksojen korotukset eivät ole herkkua väestökadosta kärsineessä kunnassa. Kolmas vaihtoehto on kunnan omaisuuden myynti. Sallalla on tontteja ja maaomaisuutta sekä yhtiöitä ja osakkuuksia. Arvokkaimmasta päästä lienevät Koillis-Lapin Sähkö Oy:n osakkeet, joiden arvoa jäsenkunnat ovat jo selvittelemässä.