Sallan kunta aikoo panna luonnonsuojelualueet kiinteistöverolle ja hakee tällä tavoin hyvitystä hallituksen kaavailulle poistaa kiinteistövero verotulojen tasausjärjestelmästä.
Itä-Lapissa sijaitseva 4?100 asukkaan Sallan kunta yrittää ensimmäisenä kuntana Suomessa panna luonnonsuojelualueet verolle, mikäli kunnanhallituksen esitys läpäisee valtuuston.
Tällä Salla haluaa näpäyttää Jyrki Kataisen (kok.) johtamaa hallitusta, joka puolestaan on päättänyt poistaa kiinteistöveron tuoton köyhiä kuntia tukevasta verotulojen tasausjärjestelmästä.
Salla vastaa hallitukselle hallituksen omien toiveiden mukaisesti. Hallitushan on edellyttänyt, että kunnat korottaisivat kiinteistöverojaan ja laajentaisivat veropohjaa.
Aivan pelkällä kunnanvaltuuston päätöksellä kiinteistöveron ulottaminen suojelumaihin ei taida toteutua, siksi isosta periaatteellisesta asiasta tässä on kysymys.
Kiinteistövero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1993. Sen säätämisellä haluttiin yksinkertaistaa kiinteistöihin kohdistuvaa verotusta.
Veroprosentin suuruudesta päättää kunnanvaltuusto eduskunnan säätämien ala- ja ylärajojen puitteissa. Siitä on muodostunut kunnille varma ja vakaa verotulojen lähde.
Verotulojen tasauksessa otetaan huomioon kiinteistö-, kunnallis- ja yhteisövero. Ne kunnat, joiden kiinteistöverotulot ovat suuret, ovat verotulojen tasausjärjestelmän perusteella maksaneet niille kunnille, joilla kiinteistöverotuotto on ollut alhainen.
Esimerkiksi Helsinki kerää kiinteistöveroa noin 280 miljoonaa euroa. Jos kiinteistövero poistetaan tasausjärjestelmästä hallituksen linjauksen mukaisesti, Helsinki saa pitää kiinteistövetotulonsa ja nettoaa ainakin 28 miljoonaa euroa vuodessa.
Kiinteistöveron poistaminen verontasauksesta hyödyttää etenkin suuria kaupunkeja. Niiden poliittiset päättäjät ovat jo pitkään valittaneet, että ne kunnat, joiden asukkailla on suurimmat asumismenot, joutuvat maksamaan niille kunnille, joilla menot ovat alhaiset.
Kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) on jopa väittänyt, että pienet kunnat ovat pitäneet kiinteistöveronsa tarkoituksellisesti alhaalla valtionosuuksien menettämisen pelossa, ja näin kustannukset on haluttu vyöryttää kaupunkilaisten maksettaviksi.
Sallan aikeet panna luonnonsuojelualueet verolle ymmärtää, sillä väkeään koko ajan menettävän kunnan tulonlähteet käyvät vähiin. Luonnonsuojelumaita kunnasta kyllä löytyy: maa-alasta 9,1 prosenttia eli 53?174 hehtaaria on suojeltu.
Kiinteistöveron ulottamisella suojelualueisiin halutaan ensisijaisesti korvata verotasauksen muutoksen tuomaa menetystä.
Sallan esimerkkiä seurataan suurella mielenkiinnolla monissa muissa Lapin ja syrjäalueiden kunnissa, joissa taloustilanne on yhtä haavoittuvainen.
Yksistään valtion mailta Lapissa on suojeltu kaksi miljoonaa hehtaaria, joten suojelualueiden saaminen verotuksen piiriin toisi merkittäviä lisätuloja kunnille.
Kiinteistöverolaki ei sinällään aseta esteitä suojelualueiden verottamiselle. Niinpä jos Salla saa tahtonsa läpi, sillä on suuri ennakkotapauksen merkitys.