Että ei politiikka kiinnosta nuoria? Ainakin kulttuuriministeri Tanja Karpela kiinnostaa. Sen todisti eilen torstaina kaksi täyttä luentosalillista Oulun yliopiston opiskelijoita.
Suuren osan yliopistovierailustaan Karpela viettikin opiskelijoiden keskuudessa. Luentosali KTK112:ssa osa yleisöstä kuunteli ministerin sanoja jopa seisoviltaan. Henkilökunnan mukaan salia ei yhtä täytenä aikaisemmin ole nähtykään.
Usein kulttuuriministerin salkkua on arvosteltu perin kevyeksi. Karpela luonnehti opiskelijoille omaa salkkuaan mielenkiintoiseksi - ja omasta mielestään parhaaksi salkuksi.
"Rehtori Lauri Lajunen on kantanut tuota salkkuani tämän päivän, ja hänen mielestään se kyllä on aika raskas", Karpela viittasi laukkuunsa ja vastasi samalla yleisiin epäilyihin kulttuuriministerin painoarvosta.
Kasvatustieteilijöitä kiinnosti ministerin mielipiteet eri asioista varsin laajasti: kysyttiin kehitysavun määrästä, vanhempainkustannusten tasaamisesta molempien vanhempien työnantajien kesken ja kristinuskon perusarvojen kirjaamisesta EU:n perustuslakiin.
Karpela vastasi sujuvalla poliittisella jargonilla viitaten milloin perustuslakiin, mietintöihin ja yleisiin suomalaisen politiikan periaatteisiin. Kovin konkreettiselle tasolle keskustelu ei päässyt.
Yksi suora kysymys opintojen viivästymisestä heitettiin: "Mikä olisi sovinnollinen aika valmistua humanistisesta tiedekunnasta?"
"Ei ole tarkoitus, ettei inhimillisiä asioita kuten esimerkiksi lapsen syntymää opintojen aikana otettaisi uudistuksissa huomioon", Karpela valotti opiskelijoiden tulevaisuudennäkymiä.
Mutta pian ministerin piti jo rientää seuraavaan tilaisuuteen. Kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Finanssi oli saanut ministerin puhumaan omaan keskustelutilaisuuteensa.
Mielipiteillä on vaikutusta
Kauppatieteilijät ottivat kulttuuriministerin aplodein vastaan. Ainejärjestö oli jo etukäteen koonnut sähköpostilla kysymyksiä, joita ministerille oli määrä esittää. Erityisesti pyrittiin keskittymään opintotukiasioihin, joo-oikeuteen eli eri yliopistojen väliseen vapaaseen sivuaineoikeuteen ja sivuaineiden mahdolliseen rajoittamiseen.
Karpela aloitti oman puheenvuoronsa opintotuesta ja kertasi lyhyesti faktat: vuonna 1995 opintotukea leikattiin, jonka jälkeen tukeen ei ole tehty muutoksia. Marraskuun lopussa työnsä päättää selvitysmies ja työryhmä, joka on pohtinut opiskelijoiden opintososiaaliseen asemaan ja opintojen tehostamiseen liittyviä ongelmakysymyksiä.
Karpela itse otti kantaa opintotukeen keskiviikon Kalevassa. Tuolloin hän toivoi, että hallitus linjaa konkreettiset parannusehdotukset opintotukeen mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun selvitykset valmistuvat. Pääministeri puolestaan sanoi saman päivän Kansan Uutisissa, että opiskelijoiden on turha odottaa lisää rahaa opintotuen kohentamiseen.
"Toivon asian kiirehtimistä ja teen parhaani, että näitä asioita viedään eteen päin. Opintotukijärjestelmän sisällä voisi olla liikuteltavuutta esimerkiksi erilaisin porrastuksin", Karpela kommentoi.
"Haluan asiasta keskustelua koko hallituksen kesken", Karpela korosti.
Karpela kannusti opiskelijoita esittämään omia mielipiteitään. Nyt niillä vielä voi olla vaikutusta työryhmän lopulliseen mietintöön. Oululaiset ottivat neuvosta vaarin.
Miksi ottaa opintolainaa?
Kuulijoita kiinnosti odotetusti opiskelijoiden taloudellinen ahdinko ja sen mahdollinen helpottaminen tulevaisuudessa. Karpela korosti erityisesti opintolainaa yhtenä osana opiskelijan sosiaalista turvaa. Nykyopiskelijat eivät ota lainaa samaan malliin kuin aikaisemmat sukupolvet.
Opiskelijoilta tuli vastaus ministerin ihmetykseen lainanoton kitsastelusta:
"Miksi lainaa ei oteta? Suurin syy on varmasti se, ettei mitään varmuutta vakituisesta työpaikasta valmistumisen jälkeen ole. Samaan aikaan pitäisi perustaa perhe, hankkia asunto, auto ja sitten on vielä niskassa opintolainat. Veroprogression vuoksi palkasta ei jää käteen juuri enempää kuin matalammin koulutetuille. Kannattaako akateeminen opiskelu ylipäätään?" Anniina Salo tiukkasi ministeriltä.
Tähän kysymykseen saatiin suora vastaus: kyllä kannattaa. Perusteluita opiskelijat kuitenkin jäivät ministerin vastaukselle haikailemaan.
Monet opiskelijat olivat huolissaan akateemisen vapauden kaventumisesta opiskeluajan lyhentymisen vuoksi. Samaa pelättiin myös Vanhasen ehdottaman sivuaineiden määrän karsimisen aiheuttavan.
"Akateeminen vapaus pitää ymmärtää oikein. Siihen sisältyy myös vastuu, että vapautta ei käytetä väärin", Karpela linjasi.
Suora ehdotus kulttuuriministerille
Ehdotuksia opintotuen muuttamiseen tuli opiskelijoilta useita.
"Eikö tehokkaampaa olisi antaa opiskelijalle vain opintorahaa. Nyt opiskelijoille tarkoitettua asumistukea ohjataan vuokranantajien taskuun. Asumistuella on ollut vuokratasoa nostava vaikutus."
Karpelan mukaan selvityksissä ei ole tultu samanlaiseen lopputulokseen.
"Entä jos opintotuki osoitettaisiin verovähennyksinä vasta valmistumisen jälkeen?"
Tätä ajatusta Karpela piti "mielenkiintoisena" ja lupasi viedä ajatuksen mukanaan ministeriöön.
Keskustelutilaisuuden viime minuuteilla esitetty ehdotus kirvoitti keskustelua opintotuen uudenlaisista maksamisperusteista. Ehdotuksen mukaan kukin tutkinto pisteytettäisiin, ja tietystä määrästä opintosuorituksia opiskelija saisi tietyn määrän opintotukea.
Tällöin tuen määrä pysyisi kaikilla samana, mutta samalla järjestelmä kannustaisi opiskelemaan nopeasti.
Lähtiessään Karpela keräsi vielä pisteet kotiin kysymällä, onko hänkin tervetullut illaksi kauppatieteilijöiden haalaribileisiin, joiden kutsu heijastettiin tilaisuuden päätyttyä luentosalin valkokankaalle.
Jälkipuinnit kiltahuoneella
Ainejärjestö Finanssin jälkipuinnit alkoivat ainejärjestön Kiltahuoneella välittömästi ministerin kiiruhdettua seuraavaan määränpäähänsä.
"Olisin kyllä kuvitellut, että tutkinnon pisteytystä suhteessa opintorahaan olisi mietitty jo aiemmin", ajatuksensa ministerille esittänyt Lauri Ahlsten sanoi.
Ainejärjestöväen piirissä yhdessä mietitty ajatus aiotaan välittää ministerille myös kirjallisesti. Juuri tällaista toimintaa Karpela toivoi useaan otteeseen puheenvuoroissaan: opiskelijoiden mielipiteiden ilmaisuja.
Ainejärjestön edustajat olivat periaatteellisesti perin tyytyväisiä siihen, että ministeri tuli heidän vieraakseen. Jotain tästä epävirallisesta kyselytunnista jäi kuitenkin puuttumaan.
"Aika loppui kesken."
"Kaikkea ei ehtinyt kysyä."
Monia jäi kaivertamaan etenkin joo-oikeuden ylimalkainen käsittely. Käytännössä joo-oikeus tarkoittaa esimerkiksi Oulussa sitä, että kun ennen Rovaniemen yliopiston yritysjuridiikan aineopinnot pystyi suorittamaan Oulussa, nyt opiskelijan pitää matkustaa Rovaniemelle suorittamaan samoja opintoja.
"Eivätkä ministerin vastaukset kyllä kovin konkreettisia olleet. Karpela puhui asioista yleisellä tasolla, eikä vastannut suoraan kysymyksiin."
Monet nyökyttelivät kommentille, mutta asialle löytyi myös selvä selitys: "Mutta hei, sehän on politiikkaa!"