Suomessa on seitsemän kilpaurheilulajia, jotka ovat lisänneet suosiotaan jatkuvasti vuodesta 1994 lähtien: salibandy, jääkiekko, golf, hiihto, ratsastus, tanssi ja melonta. Alaspäin ovat menneet säännönmukaisesti tennis, lentopallo, squash ja kehonrakennus.
Tiedot käyvät esille Suomen Gallupin suuresta liikuntatutkimuksesta vuosilta 2001-2002. Gallupin tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen julkisti tutkimuksen liikuntajärjestöjen päivillä Jyväskylässä. Tutkimus jakautuu kahtia, sillä Gallup on mitannut erikseen aikuisten (19-65 v.) ja lasten (3-18 v.) liikuntamieltymyksiä.
Haastatteluja on tehty kuukausittain 500, yhteensä peräti 11 000. Kuntoliikuntapuolella suosiotaan ovat kasvattaneet räjähdysmäisesti sauvakävely ja rullaluistelu. Sauvakävelijöitä on ilmestynyt muutamassa vuodessa 300 000. Rullaluistelijoiden määrä on nyt 150 000.
"Neljän vuoden takaisessa tutkimuksessamme emme rekisteröineet lainkaan sauvakävelyä. Kyllä silloinkin ihmiset kulkivat jonkin verran sauvojen kanssa, mutta aivan viime aikoina harrastajien määrä on lisääntynyt jyrkästi. Sauvakävely on varttuneiden ihmisten tapa liikkua, mutta rullaluistelijoita on kaikissa ikäluokissa", Pehkonen tietää.
Lapset liikkuvat, kunto huononee!
Gallupin mukaan lasten ja nuorten liikkuminen on lisääntynyt vuodesta 1995 lähtien, mutta silti heidän kuntonsa on pudonnut roimasti erilaisten mittausten mukaan. Miten ristiriita on selitettävissä?
"Kuntoilun käsite on muuttunut. Nykyisin mukaan lasketaan lajeja, joita ennen ei kelpuutettu. Lasten omatoiminen liikunta kaveripiirissä on vähentynyt. Liikunnan harrastaminen on teknistynyt ja lajikohtaistunut. Vanhemmat kuljettavat lapsensa autolla kaksi, kolme kertaa viikossa jonkin lajin harjoituksiin. Kuntoilun määrä ei ole riittävä", Pehkonen tulkitsee.
Suomalainen koululiikunta on aallonpohjassa. Peruskoulun liikuntatuntien määrä on pudonnut Euroopan kehnoimmalle tasolle. Lapset liikkuvat vähän koulussa, mutta istuvat runsaasti tietokoneiden ääressä sekä kotona että koulussa. Siinä on osasyy huonolle kunnolle.
Salibandy lähellä lakipistettään?
Salibandy on noussut vajaassa 10 vuodessa suurten lajien joukkoon, jos asiaa mitataan harrastajamäärällä. Gallup mittasi salibandylle 175 000 harrastajaa. Salibandystä on tullut myös suosittu kilpailulaji, joka kerää Suomessa suuret katselijajoukot. Lajissa pidetään myös MM-kilpailut, joissa Suomi on menestynyt mainiosti.
"Salibandy alkoi opiskelijaurheiluna. Nyt sen harrastajia ovat niin lapset kuin aikuisetkin. Jonkin verran harrastajien määrä vielä ilmeisesti kasvaa lähivuosina, mutta melko lähellä suosionsa lakipistettä laji jo on", Pehkonen arvioi.
Melonta on lisännyt jatkuvasti suosiotaan. Miksi? Laji ei vaikuta kovin vetovoimaiselta, mutta yllättää jatkuvasti liikuntagallupissa.
"Melonnan harrastajamäärä ei ole suuri verrattuna vaikkapa salibandyyn. Kanootit ovat kehittyneet kevyiksi, helposti liikuteltaviksi. Kyllä melonta on trendikäs laji", Pehkonen tuumii.
Kilpailulajeista suosiotaan on lisännyt huikeasti lumilautailu. Neljän vuoden takaiseen mittaukseen verrattuna lumilautailun suosio on kasvanut 119 prosenttia.
"Lumilautailu on tyypillinen nuorten laji. Sellainen on myös ratsastus, mutta lasten harrastuksen myötä myös aikuiset ovat innostuneet lajista. Nyrkkeilyn suosion lisääntyminen johtuu lähinnä naisten kuntonyrkkeilyinnostuksesta. Golfkenttien määrä on lisääntynyt viime vuosina Suomessa. Ihmisillä on yhä enemmän varallisuutta: se on lisännyt golfin suosiota."
Kävelijöitä on lähes kaksi miljoonaa
Liikuntagallupin mukaan 94 prosenttia suomalaisista harrastaa liikuntaa. Tässä gallupissa vastaajia pyydettiin luettelemaan, mitä lajeja he harrastavat. Iso osa kansasta kävelee. Mutta muilla tutkimusmenetelmillä saadaan toisenlaisia lukuja. Kun kysymykset asetetaan toisin, selviää, että noin kolmannes ei harrasta kuntoilua lainkaan.
"Millä edellytyksillä kävely on liikuntaa ja kuntoilua?", kysyy Juhani Pehkonen. Kävelijöitä on lähes kaksi miljoonaa. Liki miljoona pyöräilee, yli puoli miljoonaa hiihtää tai ui. Juoksijoita ja kuntosalilla kävijöitä on 350 000, neljännesmiljoona voimistelee. Aerobic pääsee lähes 200 000:een harrastajaan.
"Neljä kymmenestä harrastaa vähintään kolmea lajia. Nuorilla lajikirjo on suurempi kuin varttuneilla. Naiset liikkuvat monipuolisemmin kuin miehet. Jos kriteerinä pidetään sitä, että pitää liikkua kolmesti viikossa, yli 40-vuotiaat miehet ovat suurimmassa vaaravyöhykkeessä valua huonokuntoisiksi", Pehkonen sanoo.
Jalkapallo ja pyöräily suosikkilajeja
Suomalaisia lapsia ja nuoria eniten liikuttavia lajeja ovat jalkapallo (261 000) ja pyöräily. 200 000 harrastajan pinnassa ovat myös uinti ja hiihto. Maamme 3-18-vuotiaista 40 prosenttia harrastaa urheiluseuroissa.
Lapsista ja nuorista 58 prosenttia kertoo liikkuvansa kaveriensa kanssa omatoimisesti. Puolet harrastaa urheilua tai liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa.
Lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen on kokonaisuudessaan lisääntynyt. 3-18-vuotiaista peräti 92 prosenttia (972 000) ilmoittaa harrastavansa liikuntaa jossain muodossa. Vastaavat prosentit olivat 84 vuosina 1997-98 ja 76 vuonna 1995.
Passiivisten osuus on vähentynyt kahdeksaan prosenttiin. Edellisissä tutkimuksissa ne olivat 16 ja 24 prosenttia.
"Tutkimustieto pistää mietteliääksi, sillä monet muut selvitykset osoittavat, että lasten ja nuorten kestävyyskunto on heikentynyt. Samoin lasten ja nuorten paino on hieman lisääntynyt", kehityspäällikkö Pasi Mäenpää Nuoresta Suomesta arvioi.
"Vastauksena saattaa olla se, että aiemmin lasten ja nuorten arkeen liittyvä pihalla peuhaaminen ja edelleen välimatkojen liikkuminen jalan tai pyörällä on vähentynyt. Liikunnan harrastaminen sinänsä on saattanut myös keventyä. Tutkimuksessa ei selvitetty harrastamisen laatua tai fyysistä rasittavuutta.
- Liikunnan harrastajaksi ilmoittautumisen kynnystä madaltaa myös se, että nykyisin urheiluksi ja liikunnaksi mielletään myös vähemmän fyysistä tehoa edellyttävä liikkuminen. Passiiviset eivät ehkä myöskään liikkumattomuuttaan, koska urheileminen on sosiaalisesti suotavaa", Mäenpää sanoo.