Iijoen kalastoa yritetään elvyttää entistä kovemmilla ponnisteluilla, mutta työtä varjostaa vanhaa perua oleva riesa, laiton verkkopyynti.
Salapyynti on tuttua kaikilla isoilla virtavesillä, mutta Iijoella laittomaan verkottamiseen liittyy outoja piirteitä. Yli sadan kilometrin mittaisella vapaalla jokiosuudella luvattomat verkotuspaikat ja niillä salaa jalokaloja tavoittelevatkin ovat tiedossa. Paikalliset pyytäjät ovat kuitenkin niin liukkaita, ettei heitä saada kiinni rysän päältä.
Iijoen salakalastus huolestuttaa Metsähallitusta, jokivarren kalastuskuntia ja Iijoen kalastusaluetta yhä enemmän tänä kesänä alkaneiden lohen ylisiirtojen vuoksi. Viiden voimalaitoksen yli tapahtuvilla siirroilla Iijokeen yritetään palauttaa luontaisesti lisääntyvä lohikanta.
Hiljattain radiolähetinlohia siirrettiin Iijokeen laskeviin Korpi- ja Livojokiin. Ensi kesänä siirtoja aiotaan laajentaa myös Iijoen pääuomaan, jolloin luvattomasti verkolla pyytävän joukon pelätään tekevän pahaa vahinkoa tärkeälle työlle.
Metsähallitus on tiukentamassa kalastuksen valvontaa Iijoella. Koillismaalla ja Kainuussa on aloittanut kolmas erätarkastaja. Iijoen kalastusalue sai tänä kesänä valvontaan myös TE-keskukselta 10 000 varat, joiden turvin erikseen palkattu valvoja jatkaa työtään myös ensi kesänä.
Iijoen kalastusalueen puheenjohtaja Jari Jussila sanoo, että tiukallakaan valvonnalla kaikkia laittomuuksia ei saada kuriin. Hänen mielestään kalastolle vakavan uhkan aiheuttava salakalastus vaatii asennekasvatusta.
"Jokaiselle kalastajalle pitäisi saada valvoja korvien väliin", Jussila kuvailee.
Lue lisää maanantain Kalevasta.