Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä on onnistunut saamaan lyhyen toimintansa aikana suurisuuntaisilla suunnitelmillaan laajaa hämminkiä alueella toimivien oppilaitosten keskuudessa. Parhaillaan on meneillään kolme kiistaa herättävää projektia, joihin pitäisi löytää ratkaisu, jotta kuntayhtymä voisi keskittyä täysipainoisesti ydintehtäväänsä koulutukseen.
Kovin keskustelu on menossa luonnonvara-alan koulutuksen tulevista järjestelyistä. Toisaalla kuntayhtymä haaveilee omasta ammatillisesta lukiosta. Oulu ja naapurikunnat Haukipudasta lukuunottamatta ovat antaneet kuntayhtymälle rukkaset.
Kolmas keskustelussa pinnalle pyrkivä kysymys on Oulun seudun ammattikorkeakoulun erottaminen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymästä omaksi kuntayhtymäkseen.
Olennainen osasyy koulutuskeskustelun vellomiselle on ollut tietty avoimuuden puute. Tiedotus on keskittynyt kuntayhtymän johtaja Matti Määtälle. Vain harva kuntayhtymän alemmista viranhaltijoista suostuu kertomaan asioista, joista heillä luulisi olevan tietoa.
Oulun kaupungin viestintäpäällikkö Sirkka Keränen muistuttaa, että Oulu-konsernin tiedotusohjeiden mukaan asioista kertoo se, joka tietää. Omasta työstään voi kertoa kuntalaisille ja kuntayhtymän jäsenille.
Kuntayhtymän kehitysjohtaja Juhani Mankinen pyytää soittamaan Määtälle, kun häneltä tiedustelee, mitä vaihtoehtoja kuntayhtymän hallitukselle esitetään luonnonvara-alan opetuksen järjestämiseksi.
Myös kiinteistöistä vastaava hallintojohtaja Timo Lehto odottelee mieluusti kuntayhtymän johtajan kannanottoja.
Sen hän toteaa, ettei kuntayhtymän investointisuunnitelmassa vuoteen 2005 ole suoranaisesti suuria rahavarauksia oppilaitoksen laajoihin siirtoihin.
Vuodelle 2005 on 3,5 miljoonan euron varaus oppilaitosten mahdollisille yhdistämiselle.
Luonnonvaraopetus
kiistakapulana
Luonnonvara-alan opetusta on esitetty keskitettäväksi kokonaan Muhokselle. Tämä merkitsisi Kempeleen puutarhaoppilaitoksen loppua.
Kempeleessä kerätään nimilistaa ajatusta vastaan. Kempeleen kunnanvaltuusto on päättänyt pitää Pirilästä kiinni.
Myös Oulun Vallinkorvan oppilaitos ammattikorkeakoulun puolelta olisi lähdössä. Oulun kaupunginhallitus on linjannut kantansa, ettei se käy.
Ammattikorkeakoulun puolelta luonnonvarayksikön johtaja Reino Rossi on jo aikoja sitten asettunut vastustamaan koulutuksen keskittämistä Muhokselle. Hän on jättänyt viiden vaihtoehdon suunnitelmaan eriävän mielipiteensä.
Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulua on kuuden toimintavuoden aikana kuljetettu useampaan kertaan paikasta toiseen.
Uusi kierros olisi jälleen edessä kahden vuoden rauhan jälkeen.
Oululla ei ole omaa
kantaa asioihin
Ykkösvaihtoehto on ollut keskittää koko opetus Muhokselle, toinen keskittää ammatillinen opetus Muhokselle ja ammattikorkea Ouluun, kolmas ammattiopetus Kempeleeseen ja ammattikorkea Ouluun, neljäs vaihtoehto on Muhos tai Kempele ja viides malli merkitsisi toimintojen jatkamista nykyisellään.
Rossin mielestä oppilaitosten siirroilla ei ole saavutettavissa oikeasti hyötyä.
Toisen asteen ammatillinen koulutus on kalliimpaa kuin ammattikorkeakoulussa annettava koulutus. Oppilasta kohti Kempeleessä opetus maksaa vuodessa 4 200 euroa, Muhoksella noin 3 000 euroa ja Vallinkorvassa ammattikorkeakoulun puolella vain 1 300 euroa.
Matemaattisesti luonnollisesti käy, että yhdistämällä oppilaskohtaiset kustannukset asettuvat jonnekin Kempeleen ja Vallinkorvan väliin, mutta todellisuudessa aiemmat kulut olisivat olemassa.
Ainoa säästö olisi saatavissa 23 henkilön irtisanomisella.
Oulussa koulutusasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi sanoo, ettei Oulun kaupungilla ole vielä omaa kantaa ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän asioihin.
Kaupunginhallitus on tilannut kuntayhtymältä tilannekatsauksen maanantaina 10. maaliskuuta pidettävään kokoukseensa.
Tuota ennen maanantaina 3. maaliskuuta Oulun, Muhoksen ja Kempeleen sekä kuntayhtymän johto kokoontuvat neuvottelemaan luonnonvara-alan järjestelyistä.
Hiironniemen mukaan kaupunginhallituksessa on tarkoitus pusertaa näkemykset vasta selontekojen jälkeen. Kaupunginhallitus voi myös ohjeistaa edustajansa 18. maaliskuuta pidettävään yhtymäkokoukseen.
Hiironniemen mukaan käsitykset Oulun seudun kunnissa ovat toimintojen kehittämistarpeista erilaiset. Hiironniemen mielestä vaihtoehdot voivat olla lähinnä keskittäminen tai nykyisellä mallilla jatkaminen.
Kuntayhtymän johtaja Matti Määttä sanoo, ettei hän uskalla itse sanoa mitään ennen kolmen kunnan neuvotteluja 3. maaliskuuta. "Neuvotteluja ajatellen se ei olisi viisasta."
Määttä näkee asioiden mahdollisesti vielä mutkistuessa, että 18. maaliskuuta koolle kutsuttu ylimääräinen yhtymäkokous saattaa jopa peruuntua.
Tilanne katsotaan hallituksen kokouksessa viikkoa aiemmin.
Kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Vesa Saarinen (sd.) epäilee, ettei tässä vaiheessa tule vielä mitään, kun Oulun kaupunki ei ole linjannut omaa kantaansa.
Saarisen mukaan luonnonvara-alan opetusta pohtinut työryhmän jäsenet ovat yhtä poikkeusta (Rossia) lukuunottamatta kannattaneet koko opetuksen keskittämistä yhteen pisteeseen Muhokselle tai Kempeleeseen.
Kuntayhtymän toimintaa päätehtävänsä opettamisen osalta Saarinen pitää vetovoimaisena.
"Ongelma on se, että parille sadalle oppilaalle annetaan ammatillista koulutusta kahdessa toimipisteessä. Se on kallista opetusta", Saarinen sanoo ja haluaisi suunnata resursseja tilojen sijasta sisältöön.
Saarinen kaipaa luonnonvara-alan opetuksen osalta ratkaisuja kevään aikana. "Tämä tilanne rasittaa jo henkilöstöä, vaikka asia ei oikeastaan koske kuin opettajia."
Kuntayhtymän suurimman jäsenen Oulun kaupungin linjaukset ovat ratkaisevat, mutta kaupunginhallituksella nuo linjaukset ovat olleet pitkään hukassa.
Eduskuntavaalien läheisyys saattaa lykätä naapurikunnissa odotettujen linjausten tekoa entisestään.