Suurriistan laiton metsästys muuttuu vuosi vuodelta ammattimaisemmaksi rikollisuudeksi, jonka estäminen ja tutkiminen on sattumankauppaa.
Itä- ja Pohjois-Suomeen valtion maille painottuvaan metsästysrikollisuuteen on hankala päästä käsiksi, sillä kynnys ilmoittaa salakaadoista on korkea vanhojen perinteiden vuoksi.
Poliisi on lähes voimaton myös siksi, että laajoissa kairoissa tapahtuvien ammattirikosten selvittelyssä ei voida käyttää pakkokeinoja.
Koillis-Lapissa poliisi, Metsähallitus ja rajavartiosto yrittävät paljastaa suurpetojen laitonta metsästystä tiiviillä yhteistyöllä.
Koillis-Lapin poliisipäällikkö Seppo Kinnunen sanoo, että petojen ammattimaisesta pyynnistä ja lihoille sekä nahkoille olevista kanavista on selvät viitteet. Niiden tutkimiseen poliisi tarvitsisi avuksi muun muassa pakkokeinoksi mahdollisuuden puhelinkuunteluun.
"Kyllähän se on totta, että salapyynnistä paljastuu vain jäävuoren huippu", Kinnunen kertoi.
Hänen mukaan metsästysrikollisuuden taltuttamisessa ongelmana on myös pienet rangaistukset.
Laillisena pyyntiaikana luvattomasta kaadosta selviää sakoilla ja jahtivälineiden menetyksellä.
Koillis-Lapissa on tullut ilmi, että esimerkiksi laittomasti pyydetyn ahman hinta liikkuu 3 000-5 000 eurossa.
"On selvä asia, että tämä panee yrittämään, jolla on intressi", Kinnunen sanoi.
Hänen mielestään laittoman pyynnin uusimmat ilmiöt vahvistavat, että metsästys on yhä enemmän ammattilaisten työtä.
"Röyhkeyttä on tullut lisää", Seppo Kinnunen kertoi.
Karu tutkimus
leimattiin salaiseksi
Oulun lääninhallitus teetti pari vuotta sitten myös selvityksen metsästysrikoksista.
Koillismaan ja Kainuun tilannetta selvittänyt noin 40 sivuinen tutkimus leimattiin kuitenkin salaiseksi.
Läänin poliisiylitarkastaja Jyrki Pelkonen perustelee ratkaisua sillä, että selvitys sisältää tutkimusaineistoa, jonka julkistaminen haittaisi poliisin työtä.
Selvityksen tehneen työryhmän puheenjohtaja, Suomussalmen poliisipäällikkö Antti Karjalainen sanoo, että viideltä vuodelta eri tavoin kootusta aineistosta selviää hyvin metsästysrikollisuuden laajuus.
"Tämä on erityispiirteitä omaava ongelma, jolle ei todella tehdä mitään. Nykyiset valvonnat ja muut ovat julkisivutoimintaa. Näillä keinoilla ei pystytä paljastamaan mitään, sillä tämä on mitä suuremmassa määrin piilorikollisuutta", Antti Karjalainen sanoi.
Keskustelu on
heittojen asteella
Antti Karjalaista häiritsee, että metsästysrikollisuudesta käytävä keskustelu perustuu mielikuviin ja heittoihin.
Laittomassa pyynnissä on kaksi eri lajia: järjestäytynyt, kaupallinen rikollisuus, johon liittyy myös jalostusta ja tavanomainen salapyynti, jonka merkitys on vähäisempi.
"Nämä ovat asioita, joista ei haluta yhteiskunnassa keskustella. Varsinkaan, jos keskustelu lähtisi faktapohjalta ja tilannetta ruodittaisiin vähän syvällisemmin", Karjalainen sanoo.
Sisäasiainministeriön poliisitarkastaja Timo Ajaste sanoo, ettei ongelmaa haluta vähätellä. Metsästysrikollisuus koskettaa kuitenkin kapeaa aluetta ja painottuu Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Kaivatut lakiuudistukset ovat oikeusministeriön vastuulla, mutta tiettävästi muutoksia ei ole vireillä.
Ajasteen mukaan sisäministeriössäkin mietitään uusia keinoja puuttua paremmin metsästysrikoksiin.
"Käsiä ei ole nostettu pystyyn", Timo Ajaste vakuuttaa.