Salamoiden sytyttämät metsäpalot ovat pohjoisessa selvästi harvinaisempia kuin etelässä.
Maa- ja metsätaloustieteiden maisterin Markku Larjavaaran väitöstutkimuksen mukaan salaman aiheuttamia metsäpaloja on Lapissa vuosittain neljästä viiteen. Eteläisessä Suomessa määrä on yli 90. Salamaniskuja on vuosittain kaikkiaan noin 200 000.
Hänen mukaansa eroa etelän ja pohjoisen välillä selittää sää ja sijainti. Salamointia esiintyy yleisimmin trooppisella päiväntasaajalla, ja se vähenee napapiirejä kohti mentäessä. Näin ollen Suomen pohjoisosassa salamoi vähemmän kuin eteläosassa.
Sodankylässä ja muualla Lapissa etuna on myös se, että puut, sammaleet ja muu palava aines pysyy lumien hitaan sulamisen ansiosta pidempään märkänä, mikä estää palojen syttymistä.
Markku Larjavaaran väitöstutkimus tarkastetaan Helsingin yliopistossa huomenna.