Salama harvoin iskee ihmiseen, mutta kun se iskee, seuraukset ovat usein kohtalokkaita. Kolmasosa salaman iskemistä ihmisistä kuolee, sillä iskusta voi seurata sydämen tai hengityksen pysähdys. Salamanisku vaatii kuolonuhrin keskimäärin kerran kahdessa vuodessa.
Salamat iskevät maastossa todennäköisesti korkeisiin paikkoihin ja teräviin muotoihin. Ne hakeutuvat myös sähköä johtaviin kosteisiin maastopaikkoihin ja veteen. Ukonilmalla turvallisinta onkin sisätiloissa. Sisätiloissakin sähkölaitteet ja lankapuhelin kannattaa irrottaa seinästä, samoin television antennijohto.
Salamaniskun uhria tulee elvyttää aivan kuin sähköiskun saanutta. Puhallus-painallus-elvytys on syytä aloittaa pikimmiten. Salamaniskun uhrit saavat myös eriasteisia palovammoja.
Hätänumeroon pitää soittaa, koska sisäisiä ja ulkoisia palovammoja saaneet on heti saatava jäähdytettyä.
Eilinen onnettomuus oli Suomessa harvinainen. Yksi kuoli ja kuusi loukkaantui Merikarvialla salaman iskettyä leirintäalueelle. Surmansa sai vuonna 1968 syntynyt kirkkonummelalainen perheenäiti. Loukkaantuneiden vammat jäivät lieviksi.
Ilmatieteen laitoksen salamapaikantimet rekisteröivät jokaisen Suomen alueella tapahtuneen salamaniskun. Heinäkuun aikana salama on jo iskenyt 20 000 kertaa ja kuu on vasta puolivälissä.
Kuukausittaista salamaniskujen määrää verrataan viime vuosikymmenien keskiarvoon. Vuosina 1960—2000 salama on iskenyt joka heinäkuussa keskimäärin 51 500 kertaa.