Salama iski maalaistaloon maanantaina-iltana Kajaanissa Parkinniementiellä. Talossa oli onnettomuuden sattuessa viisi henkilöä, nuorin seitsemän kuukautta ja vanhin 87 vuotta. Heistä kolme kärsi vammoista ja yksi joutui jäämään yön yli tarkkailtavaksi sairaalaan.
Lauri Huovinen kertoo, että perheellä on ollut ihmeteltävää. "Ei voi sanoin kuvata tätä tapahtumaa", mietti Huovinen, joka kiirehti kaupungista synnyinkotiinsa heti illallla tutkimaan vahinkoja.
Salama iski kovalla voimalla ja teki tuhoja sähkölle, puhelinlinjoille ja irtaimistolle sekä kamarin rakenteille. Perhe pitää onnekkaana sitä, ettei ihmisille käynyt vakammin. Onni onnettomuudessa on myös se, että salama ei sytyttänyt tulipaloa. Palomestari oli sanonut perheelle, ettei ole aiemmin nähty vastaavaa kohdetta.
Ikkunalasia lensi
20 metrin päähän
Kova paineaalto rikkoi ikkunoita, joista lensi lasia jopa parinkymmenen metrin päähän. Suurin vaurio kohdistui isoäidin kamarin kohdalle, jossa irtaimisto meini säpäleiksi. Salama löi myös kaikki puhelinpiuhat ja sähkörasiat rikki koko talosta. Mustuneet kohdat sammuivat itsestään.
Pirtissä paukahdushetkellä ollut Kerttu Huovinen istui tiistaina vakavana ja muisteli illan tapahtumaa. Olo hänellä oli jonkin verran järkyttynyt, eihän kyseessä ollut tavanomainen tapahtuma.
Oli näkynyt valonleimaus, kuulunut jysäys ja samantien ikkunat olivat lentäneet. Hän oli juuri hetkeä aiemmin tullut pirttiin 87-vuotiaan äitinsä kamarista, johon jysäys kävi pahimmin. Isoäiti oli istunut salaman iskiessä kamarinsa sängyn päällä, josta oli pudonnut lattialle. Isoäiti oli itse huutanut apua sängyn jäänteiden ja irtaimiston alta. Hän onneksi selvisi rytäkästä pienin ruhjein ja haavoin.
Talossa lomaileva veljenpoika Marko Huovinen oli nostanut isoäidin rikkonaisen tavaran seasta. Marko Huovinen kertoi, että onneksi perheen seitsemänkuinen vauva oli ollut pirtissä, kaukana jysähdyspaikasta. Normaalisti vauva olisi ollut unilla kamarin seinän takana.
Palo- ja pelastuslaitos oli ripeästi paikalla ja jälkivartiointia jatkettiin läpi yön. Illalla olleen kovan tuulen ja sateen takia rikkoutuneiden kamarinkkunoiden aukot oli lisäksi muovitettava nopeasti.
"Ukkonen saattaa iskeä kovastikin Parkinniemelle", tietää Lauri Huovinen. 1952 ja toisen kerran 1980-luvulla talossa on käynyt pallosalama, joka ei silloinkaan sytyttänyt paloa. "Pahempi tuho olisi ollut mahdollista. Se ettei, tuli päässyt sähkörasioista irti, vaikka ne ovat ihan mustia, on meille käsittämätöntä. Oli enkeleitä mukana", tuumii Huovinen.
Tiistaiaamuna hävitysjälkiä kävi arvioimassa myös arkkitehti Kari Tervo, joka on jo aiemmin palkattu suunnittelemaan noin satavuotiaan talon remonttia. "Hirsikehikko antoi periksi. Se jousti, kun paineaalto teki työtä", tutki Tervo vaurioita.
Talon hirsirakenteet ovat onneksi säilyneet melko ehyinä, vain yksi nurkkasalvos on irti liitoksistaan. Betonirakennukseen iskiessään salama tekisi rakenteille suurempaa tuhoa, nyt hirsikehikko kesti paineaallon.
"Se, ettei salama jättänyt mitään kytevää tulipaloa, on minullekin ihan käsittämätön juttu, todella harvinaista", summaa Tervo.
Vanhat materiaalit menivät pilalle
"Syksyllä aloitettavaksi tarkoitettu remontti lähti liikkeelle nyt luonnonvoimien takia aiemmin", miettii Lauri Huovinen. Salamasta syntyneitä kustannuksia hän ei uskalla vielä arvioida. Perheen oli takoitus säästää remontissa vanhoja materiaaleja, kuten pinkopahveja ja vanhoja seiniä, jotka nyt menivät pilalle.
"Edessä on meillä pitkä projekti, tuleehan tähän suuria kustannuksia", pohti Huovinen, joka aikoi ruveta siivoamaan heti vahinkotarkastuksen jälkeen.
Kun koti on korjattu, aikoo Kerttu Huovinen sinne takaisin asumaan.
