"Sa­lai­lu­kult­tuu­ri muut­tu­nut avoi­mem­mak­si"

Merten pohjissa lepäävät vanhat purjelaivat, sukellusveneet sekä kauppa-alukset esineineen ja tarinoineen ovat jo pitkään kiinnostaneet monia. Aiemmin hylkyjen sijainnit olivat vain harvojen tiedossa. Viistokaikuluotaimien kehittyminen ja netissä levinnyt tieto on tuonut hylyt lähemmäksi yhä useampia harrastajasukeltajia.

Merten pohjissa lepäävät vanhat purjelaivat, sukellusveneet sekä kauppa-alukset esineineen ja tarinoineen ovat jo pitkään kiinnostaneet monia. Aiemmin hylkyjen sijainnit olivat vain harvojen tiedossa. Viistokaikuluotaimien kehittyminen ja netissä levinnyt tieto on tuonut hylyt lähemmäksi yhä useampia harrastajasukeltajia.

Pohjalla-yhdistys on koonnut hylyt.net-sivuille kattavan tietopaketin Suomen vedenalaisista hylyistä. Sivuston ylläpitäjiin kuuluvan Päivi Vaherin mukaan uutta tietoa tulee jatkuvasti etupäässä merihistorian ja sukelluksen harrastajien kautta. Nettisivuille on listattu muun muassa useiden hylkyjen koordinaatit.

-- Keskitetty paikka arkistotiedoille on osoittautunut tarpeelliseksi. Se on samalla muuttanut hylkyihin liittyvää salailevaa kulttuuria avoimemmaksi, hän sanoo.

Sukeltajaliiton toiminnanjohtaja Sari Nuotio tietää jokaisessa rannikkokaupungissa ja myös sisämaassa olevan innokkaita hylkyihin vihkiytyneitä sukeltajia. Koko liittoon kuuluu parisataa sukellusseuraa ja 12 000 jäsentä.

-- Vesistämme löytyy erittäin paljon hyvin säilyneitä hylkyjä. En kuitenkaan usko hylkysukelluksesta tulevan Suomessa suurta matkailuvalttia, koska pimeys ja kylmyys voivat olla monelle lämpimiin vesiin tottuneille liian suuri haaste, hän arvelee.

Virmo Merjankari kuuluu pääkaupunkiseudulla toimivaan H20-sukellusseuraan, joka on tehnyt paljon yhteistyötä Merimuseon kanssa. Hän on 1980-luvun alusta lähtien sukeltanut vuosittain useilla eri hylyillä.

-- Hylyt antavat syvyyttä harrastukseen, sillä sukeltaminen ei itsessään minulle riitä. Ahaa-elämykset ja tieto houkuttelevat hylkyjen saloihin.

Ilmoita asiavirheestä