Salailun kulttuuri estää Euroopan unionin jäsenmaita tehokkaasti vaihtamasta tietoja keskenään terrorismin vastaisessa työssä, EU-komission päätiedottaja Reijo Kemppinen korosti EU-komission Suomen edustuston tilaisuudessa Helsingissä.
Torstaina alkavan EU:n huippukokouksen päähuomio keskittyy terrorismin vastaisen yhteistyön tiivistämiseen. EU:n sisäisen tiedustelutiedon jakamista on määrä tehostaa. Euroopan yhteistä tiedustelupalvelua ei ole kuitenkaan tarkoitus perustaa.
Kemppisen mukaan Madridin terrori-iskun selvittämisessä on huomattu, että eri maiden viranomaisten välinen tiedonvaihto ei suju.
EU:n sisä- ja oikeusministerit haluavat perustaa uuden terrorismipäällikön viran. Kemppisen mukaan virasta on varmasti helppo sopia. "Tärkeintä on antaa koordinaattorille edellytykset toimia tehtävässään."
Kemppisen mukaan terrorismiin liittyvän rikollisuuden tunnusmerkistön harmonisointiin ja Euroopan laajuisen pidätysmääräyksen toteutumiseen pyritään huippukokouksessa saamaan vauhtia.
Kemppinen muistutti, että Tampereen huippukokouksessa päätetyn yhteisen turvapaikkapolitiikan luominen on pahasti kesken. EU-komissio julkistaa tänään tiistaina raportin, miten eri jäsenmaat ovat saattaneet voimaan sisä- ja oikeusasioihin liittyviä päätöksiä.
Solidaarisuus-
velvoite käyttöön
Kemppisen mukaan tulevassa huippukokouksessa EU:n jäsenmaat velvoitetaan auttamaan terrori-iskun kohteeksi joutunutta toista jäsenmaata. Unionin perustuslakiin on tulossa samansisältöinen solidaarisuuslauseke keskinäisestä avunannosta.
Kemppinen kertoi, että solidaarisuuslauseke halutaan ottaa käyttöön jo ennen kuin perustuslaki saadaan valmiiksi.
Perustuslaki-neuvotteluihin vauhtia
Hallitusten välinen konferenssi perustuslaista jumiutui viime joulukuussa, kun Espanja, Puola, Saksa ja Ranska eivät päässeet sopuun äänivaltakiistassa.
Kemppisen mukaan puheenjohtajamaa Irlannin käymissä kahdenvälisissä keskusteluissa eri jäsenmaiden kanssa on päästy eteenpäin. Espanja ja Puola ovat viestittäneet kompromissivalmiuttaan.
EU-johtajien odotetaan sopivan, että neuvottelut aloitetaan uudelleen. Tavoitteena on, että uusi perustuslaki voitaisiin esitellä äänestäjille ennen kesäkuussa pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja.
Rahoitusneuvottelut voivat venyä
Huippukokous vahvistaa, että EU.n tulevien vuosien rahoituskehyksistä pitäisi sopia viimeistään kesäkuussa 2005. Kemppinen arveli, että neuvottelut saattavat hyvinkin venähtää jopa Suomen puheenjohtajakaudelle syksyyn 2006.
Kemppinen kummeksui, että säästöjä vaativat maat eivät ole valmiita tinkimään maatalouden tai aluetuen rahoituksesta, jotka kattavat unionin budjetista 80 prosenttia.
Kemppinen muistutti, että silloin säästökohteiksi jäävät sellaiset alueet, joita EU:n on vaadittu kehittävän. "Haluavatko ne säästöjä ennen kaikkea niillä alueilla, joilla pyritään parantamaan kasvua, työllisyyttä, sosiaalista tasa-arvoisuutta, ihmisten oikeutta liikkua vapaasti ja turvallisesti EU:n alueella ja terrorismin vastaista taistelua."
Kemppinen ei
moittinut hallitusta
Kemppinen tarkensi Verkkouutisten haastattelusta viikonloppuna tehtyä tulkintaa, jonka mukaan hän olisi nähnyt Suomen vetäytyneen EU:n päätöksenteosta. Hän painotti, ettei ole sellaista eroa havainnut.
EU on Kemppisen mukaan muuttunut ja laajentuneessa unionissa päätösten tekeminen on vaikeampaa kuin 15 maan kesken. Hänen mukaansa olennaista on se, että päätöksiä pitää olla mukana valmistelemassa alusta lähtien.
"Keskustelimme yleisesti suomalaisten kansanluonteesta ja sanoin, että suomalaisten, ei Suomen hallituksen, kansanluonteessa on sellainen pieni vika, että me olemme vähän syrjäänvetäytyvää sakkia. Katsellaan ensin sivusta ja sitten vasta päätetään, mitä mieltä ollaan. Ja tämmöinen ei Euroopan unionissa onnistu."