Tasa-arvoerät, kuoppakorotukset ja hallituspuolueiden viissataset ovat kiertäneet kirjailijoiden työhuoneet valovuosien päästä: suomalaisen kirjailijan keskimääräinen ansio varsinaisesta kirjailijantyöstä eli kirjoitettujen kirjojen tekijänpalkkiot ovat 2 000 euroa.
"Eikä kuukaudessa vaan vuodessa", korostaa kirjailija Riikka Pulkkinen Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion täydelle juhlasalilliselle.
Tylyn tilastotiedon ei ole tarkoitus tyrmätä lukiolaisten kirjailijahaaveita.
Pulkkinen ja toinen oululaislähtöinen kirjailija Juha Ruusuvuori on päinvastoin kutsuttu rohkaisemaan nuorista tulevia kirjailijoita yhdessä dramaturgi Jukka Heinäsen ja Oulun yliopiston kirjallisuuden professorin Liisi Huhtalan kanssa Ookko nää Oulusta - alakko nää kirijailijaksi -teemapäivään.
Reilu vuosi sitten kiitetyn ja kehutun Raja-esikoisteoksensa julkaissut Pulkkinen ei voi valittaa omista tienesteistään, sillä Raja on myynyt suomalaisittain hämmästyttävän paljon: kirjakerhopainoksineen jopa 40 000 kappaletta.
Mutta pelkät myyntitulot eivät takaa Pulkkisenkaan tuloja.
Parhaillaan toista romaaniansa kirjoittava, Kastellin lukiosta Helsinkiin opiskelemaan ja kirjailijan ammattiin ponnistanut Pulkkinen pysyy keskivertokirjailijaa leveämmän leivän syrjässä kiinni myös kolumneja kirjoittamalla. Työn alla on myös apuraha-anomuksia, sillä toisen romaanin julkaisu voi venyä hyvinkin vuoteen 2009.
Tämä on tuttua arkea myös vuodesta 1993 vapaana kirjailijana toimineelle, nykyään Turun saaristossa Kemiössä asuvalle, merimiehenkin ammattipätevyyden hankkineelle Ruusuvuorelle.
"Viimeiset yli 10 vuotta olen pystynyt elämään kirjoittamisella. Mutta tämä on tarkoittanut sitä, että on pitänyt olla valmiutta muuhunkin kirjoittamiseen liittyvään työhön: opettamiseen, pakinoiden ja kolumnien kirjoittamiseen, sälään ja söhellykseen."
"Jos pystyy vielä siinä ohessa hissukseen kirjoittamaan laadukasta kaunokirjallista tekstiä, joka takaa apurahoja, niin silloin voidaan puhua jopa 2 000 eurosta - kuukaudessa", Ruusuvuori painottaa entisen opinahjonsa juhlasalissa.
Tekijät nousseet lukijoiden varjosta
Tekijöistä, kirjailijoista on tullut viime vuosina lehtien kansikuvamannekiineja.
Liisi Huhtalan mukaan muutos on ollut suuri, sillä jossain vaiheessa lukija oli kirjallisuuden keskiössä.
"Mielestäni kirjailijuus on keskustelua ja haluan olla siinä keskustelussa mukana", lehtien kansiin itsekin päätynyt Riikka Pulkkinen sanoo.
Juha Ruusuvuori tuo puolestaan omaa kirjailijan arkea esille mainioissa blogeissaan WSOY:n verkkosivuilla.
Perin yksinäisessä kirjallisessa työssä Ruusuvuoren apuna on 2-3 kollegaa, joille Ruusuvuori lähettää yleensä kirjan toisen käsikirjoitusversion luettavaksi. Kollegoilta saatujen kommenttien perusteella muokattu kolmas käsikirjoitus päätyy sitten julkaistavaksi kirjaksi.
Pulkkinen ja toinen nuoren polven kirjailija Juha Itkonen puolestaan tsemppaavat toinen toistaan eteenpäin välillä hyvinkin tuskaisessa kirjoittamisprosessissa.
Suurimmat kiitokset Pulkkinen antaa kustannustoimittajalle, jonka roolista kirjailijat eivät perinteisesti ole niin kauheasti huudelleet. Pulkkinen sen sijaan myöntää suoraan, että vaikka Raja on "sataprosenttisesti" kirjailija-Pulkkisen tekstiä, ei kirjasta olisi tullut sellaista kuin tuli ilman Gummeruksen kustannustoimittajaa.
Vain
kirjoittamalla oppii
Keskiviikkoisen teemapäivän lisäksi lukiolaisille annetaan ihan kädestä pitäen oppia luovan kirjoittamisen syventävällä kurssilla, jota Oulun kaupunginteatterin dramaturgi Heinänen alkaa torstaista alkaen opettaa.
"Paljon kirjoittamista, ei mitään luennointia", Heinänen paljastaa ainoan oikean luovan kirjoittamisen oppimisreseptin.
"Kurssilla on vielä tilaa", rohkaisevat keskustelutilaisuuden juontajat, abiturientit Noora Happonen ja Ville Petäsnoro.