Muusikko Jukka Perkolla on positiivinen neljänkympin kriisi. Perko kertoo, että aikaisemmin levyn tekeminen sysäsi hänet kokonaan kriisiin. Nyt asiat ovat toisin.
"Ajattelen, että märehtiminen saa riittää. Olen siirtynyt toimintalähtöiseen työtapaan."
Kuusi vuotta sitten julkaistu Kaanaanmaa-virsialbumi saikin nyt jatkoa, kun toukokuussa ilmestyi Maan Korvessa -levy. Uusi hengellinen levy on kypsynyt Perkon mielessä kauan. Satojen konserttien myötä hän on saanut paljon suullista palautetta yleisöltä. Nyt vibrafonisti Severi Pyysalo ja kitaristi Teemu Viinikainen ovat Perkon kanssa hioneet valmiiksi uuden hengentuotteen.
Mutta Perkon toimelias kriisi vain jatkuu.
"Parhaillaan viimeistelen toistakin albumia", hän sanoo.
Uskonto perustarve
Perko tekee tulevaa levyä yhdessä Mikko Kuustosen kanssa. Kuustonen on tehnyt sarjan uusia tekstejä, jotka pohjautuvat Kahil Gibranin Profeetta-klassikkoon.
"Tämä on myös hieno projekti, koska olen jo kauan haaveillut yhteistyöstä jonkun kokeneen tekstintekijän kanssa ja Mikko todellakin toteuttaa haaveeni."
Perko puhuu Kaanaanmaa ja Maan Korvessa -levyjensä pohjalta myös uskonnollisuudestaan, jonka hän aistii itsessään perustarpeena - pyhänä ytimenä, joka ei taivu määritelmiin.
Musiikissa se tarkoittaa esimerkiksi virsien tulkintaa, joka on Perkolle luonteva ja tärkeä väylä kohti pyhyyden kokemista ja liittymistä suurempaan jumaluuteen.
"Musiikki abstraktina ilmaisutapana auttaa minua pääsemään tätä kokemusta kaikkein lähimmäksi."
Musiikin kautta hengellisyys on Perkolle osa arkipäivää.
"Se ei aina niinkään näy, vaan nimenomaan kuuluu ja tuntuu."
Jukka Perko on kulkenut pitkän tien ihmelapsesta musiikin ammattilaiseksi. Hän siteeraa hymy suupielessä Matti Nykästä todetessaan, että kaikki on koettu, mutta paljon on vielä kokematta.
Väsymys avasi silmät
Musiikin saralla oppiminen ei lopu koskaan. Vuosien varrella Perko sanoo oppineensa armollisemmaksi omia tekemisiään kohtaan, ja myös muita kohtaan.
"Vasta oman väsymiseni kautta olen terveellä tavalla lakannut yrittämästä liikaa."
Perko pohtii tältä pohjalta sitä, kuinka nykyään elämmekin niin kovin suoritus- ja osaamiskeskeisessä kulttuurissa.
"Kun meitä ympäröivät sanat huippu, kilpailu, kasvu, osaaminen, tieto ja taito, olemme usein loukossa. Nämä ovat sinänsä hyviä asioita, mutta määrä tekee niistäkin myrkyn."
Yleisesti ottaen hän kritisoi sitä, että erityisesti Suomessa ajatellaan liian suoraviivaisesti joko puolesta tai vastaan.
"Meillä elää sitkeä ajatus yhdestä kapeasta totuudesta ja mielipiteiden yhtenäisyydestä."
Perko uskoo, että tällaisen ajattelun on väistyttävä, mikäli haluamme elää paremmin.
"Nykyään elämme erilaisten, usein vastakkaisten asioiden jännitteessä. Tämä vaatii uusia taitoja ja tietoja, jotka auttavat meitä elämään maailmassa, joka käy aina vain epävarmemmaksi."
Nämä päätelmät ovat Perkolla olleet osana laajempaa ajatus- ja muutosprosessia. Hän on siirtynyt toiminnalliselle linjalle elämänhallinnassaan: Perko on perustanut oman Levypallo-yhtiön, joka lähti liikkeelle ajatuksesta "Mitä tekisit, jos saisit itse päättää".
Vähempi riittää nyt
Perko on jazzmusiikin tekijänä ja oman yhtiön vetäjänä tyytyväinen vähäisempiin myyntimääriin, kuin mitä isoissa monikansallisissa levy-yhtiöissä on totuttu pitämään hyvänä tuloksena.
"Tämä riittää minulle, en tarvitse enempää."
Kun tuotantoprosessi on omissa näpeissä, myös perheelle löytyy enemmän aikaa.
Perko kokee nykyisin entistä vahvemmin olevansa muusikkona kolminapaisen vaikutuksen alaisena. Kolmion muodostaa hän, omana itsenään, yleisö sekä musiikkiyhteisö. Itsensä kanssa on pyrittävä rehellisyyteen ja siihen että toteuttaa musiikilliset unelmansa.
"Jokainen soittaja on aloittanut harrastajana, sisäistä palkitsevuutta hakien. Mikään ulkoinen palkinto ei saisi nousta tätä lähtökohtaa tärkeämmäksi."
Yhteys yleisöön on myös erittäin tärkeä.
"Tavallinen kuulija on herkkä vastaanottaja, sillä hän reagoi suoraan musiikin tunnesisältöön ja he aistivat hyvin myös osaamisen tasosta riippumatonta ilmaisua."