Saksalainen paperityöläinen ansaitsee vuodessa lähes yhtä ison kasan rahaa kuin paperiliittolainen Suomessa. Sen eteen Saksassa kuitenkin työskennellään pidempään ja pidetään lyhyemmät lomat - työnantajien eduksi.
Suomen metsäteollisuuden viime viikolla esittelemien laskelmien mukaan paperia tehdään pohjoisessa keskimäärin 3 250 euron kuukausipalkalla, mikä tarkoittaa keskivertopaperityöläiselle noin 40 000 euron vuosiansioita.
Saksalaisen paperityöläisen vuosiansio yltää mittaustavasta riippuen parhaimmillaan lähes samoihin lukuihin tai ainakin niiden tuntumaan: liittotasavallan tilastoviranomaisen Stastistisches Bundesamtin mukaan sellun, paperin, kartongin ja pahvin valmistuksessa työskentelevät saksalaiset tienasivat kaksi vuotta sitten lisineen keskimäärin 35 047 euroa vuodessa eli noin 2 900 euroa kuussa.
Maan länsiosassa kokonaisvuosiansio oli aavistuksen maan keskiarvoa korkeampi ja itäosassa reilusti matalampi, mikä ei vähäisen työntekijämäärän vuoksi kuitenkaan vaikuta merkittävästi koko Saksan keskiarvoon.
Saksan paperityönantajien keskusliitto VAP puolestaan on päätynyt laskelmiin, jotka nostavat saksalaisen paperiväen lähes tasoihin suomalaisten kanssa. Liiton mukaan sen jäsenliittoihin kuuluvat noin 190 yritystä maksoivat työntekijöilleen viime vuonna palkkoja lisineen keskimäärin 38 400 euroa per pää eli noin 3 200 euroa kuussa.
VAP on keskusjärjestö, joka edustaa Saksan paperia valmistavan teollisuuden työnantajia ja neuvottelee työehtosopimukset alan työntekijöitä edustavan IG BCE -ammattiliiton kanssa.
Myös paperialan huippupalkat hipovat Saksassa Suomen tasoa. Paperiteollisuuden omistama PaperNews-lehti kehuu paikallisen paperinvalmistajan pääsevän vuorotyössä jopa 70 000 euron vuosiansioihin eli yli
5 800 euroon kuussa. Suomessa alan huippupalkat ovat Metsäteollisuus ry:n mukaan noin 6 000 euroa kuussa.
Saksalainen painaa
pidempää päivää
Tuntipalkalla mitattuna saksalainen paperityöläinen jää kuitenkin suomalaiselle selvästi kakkoseksi, mistä saksalaisille tehtaille koituu tuottavuuden suhteen selvä etulyöntiasema. Liittotasavallassa paperityöntekijän vuosittainen työaika on 1 674 tuntia, mutta Suomessa Metsäteollisuus ry:n laskelmien mukaan vain 1 488 tuntia.
Saksalainen paperimies tai
-nainen on myös leikannut vuosilomansa viikkoa lyhyemmäksi kuin Suomessa eikä sairastele läheskään yhtä usein kuin suomalainen, minkä Myllykoski
Oyj:n toimitusjohtaja Carl G. Björnberg nosti esiin viime tiistaina metsäteollisuuden tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Saksan paperityönantajien keskusliiton toimitusjohtaja Hans-Joachim Blömeke puolestaan näkee Saksassa pidemmän työajan ohella myös muita selviä tuottavuusetuja.
Hänen mukaansa Saksan paperiteollisuuden asemaa parantaa etenkin kyky sopia monista asioista paikallistasolla ilman että liittoja täytyy hakea paikalle.
Tämän seurauksena alihankinnan käyttäminen saksalaisissa paperitehtaissa on helpompaa eikä esimerkiksi tehtaiden siivoojista ole tullut samanlaista kiistakapulaa kuin Suomessa.
"Työlainsäädäntö sallii paljon enemmän kuin Suomessa", Blömeke tiivistää.
"Outsourcing ei ole mikään ongelma, tehtäviä voidaan siirtää ulkopuolisille, kun asiasta päästään paikallisesti sopimukseen työntekijäedustuksen kanssa. Ammattiliitto on mukana vasta, jos kyse on isommista asioista."
Toisaalta joustoa löytyy nykyään myös työajoissa, joita voidaan venyttää eräissä tapauksissa jopa lisäkorvauksetta 38 tunnista 40 tuntiin. Näin on tehty esimerkiksi M-Realin omistuksessa olevilla Zandersin tehtailla.
Kovimmillaan viikkotyöaika on hinattu saksalaisessa paperitehtaassa Blömecken mukaan jopa 41,7 tuntiin viikossa.
Koneet käyvät
maksimiajan
Tehtaiden kannattavuutta on Saksassa parannettu myös puristamalla seisokit jo jokseenkin huoltotöiden edellyttämään minimiin.
Suomen juhannus- tai jouluseisokkeja koskevan kiistan tapaiset riidat ovat tuntemattomia. Koneet pyörivät 360 päivää vuodessa.
Rahaa tehokäytössä kuitenkin palaa, sillä saksalainen paperityöntekijä tienaa kalleimpiin aikoihin sattuvina työpäivinä melkein nelinkertaisesti normaaliin nähden: peruspalkan päälle napsahtavat parhaimmillaan 275-280 prosentin lisät.
"Juhlapäivät voidaan ajaa läpi erikoisjärjestelyin: maksamme hyvin korkeita palkkoja", toimitusjohtaja Hans-Joachim Blömeke toteaa.
Saksan nostamista Suomessa paperiteollisuuden esimerkkimaaksi Blömeke kummastelee vaikka tunnustaakin, että Saksa on paperimarkkinoiden keskellä ja että siitä syntyy paikalliselle teollisuudelle tuntuva logistiikkaetu.
Lisäväljennyksiä Hans-Joachim Blömeke toivoo silti muun muassa alan yleissopimuksiin, joista koituu vaikeuksia etenkin pienille ja keskisuurille paperinvalmistajille.
"Se tekee tästä varsin joustamatonta."
Reilu kolmannes Saksan paperituotannosta on nykyään suomalaisomistuksessa.
Omia paperitehtaita Saksassa on Ahlströmillä, M-Realilla, Metsä-Tissuella, Myllykoskella, StoraEnsolla ja UPM-Kymmenellä.
Saksassa valmistetaan vuosittain noin 20 miljoonaa tonnia paperia ja Suomessa 14 miljoonaa tonnia.