Saksan ulkomaantiedustelupalvelu Bundesnachrichtendienst (BND) vakoili 1990-luvulle asti järjestelmällisesti useita saksalaisia toimittajia. Yli vuosikymmenen jatkuneen urkinnan tähtäimessä olivat etenkin tiedusteluasioihin perehtyneet ja kriittiset journalistit. BND on tarkkaili kohteitaan yksityiselämää myöten salakuuntelun ja varjostuksen avulla.
Asiat käyvät ilmi salaisesta raportista, joka esiteltiin tiedustelutoimintaa valvovalle parlamenttivaliokunnalle viime viikolla.
Raportin sisältö on tihkunut pitkin tätä viikkoa julki, mikä on synnyttänyt liittotasavallassa huomattavan tiedustelupalvelua ja toimittaja-ammattikuntaa koskeva skandaalin.
BND:n harjoittaman vakoilun kohteina ovat olleet muun muassa saksalaisten Der Spiegel-, Focus- ja Stern-aikakauslehtien sekä Berliner Zeitung ja Süddeutsche Zeitung -sanomalehtien nimitoimittajat sekä ainakin yksi tutkiva journalisti.
Toimittajia vakoilemalla BND on raportin mukaan jäljittänyt omissa riveissään olevia kontakteja, joiden kautta palvelun sisäisiä tietoja on vuotanut Saksassa julkisuuteen.
Raportti julkaistaan skandaalin takia kokonaisuudessaan ensi viikolla.
Toimittaja-ammattikunnan kannalta 170-sivuinen raportti on kahdella tavalla kiusallista luettavaa: siinä mainitaan nimeltä paitsi BND:n kohteikseen ottamiaan saksalaisjournalisteja, myös useita sen kätyreiksi 1990-luvulla suostuneita toimittajia.
Nämä ovat raportin mukaan tukeneet BND:n ponnistuksia liittotasavallassa vuosikausia urkkimalla kriittisten työtoveriensa tekemisiä.
Peitenimillä toimineet kätyrit ovat raportin mukaan luovuttaneet BND:lle ainakin tietoja työtoveriensa lähteistä ja suunnitelmista sekä näiden yksityiselämästä.
Tiedustelupalvelun arvioidaan maksaneen vuosia jatkuneesta vakoilusta parhaimmillaan yli 300 000 euron rahapalkkioita.
Saksalaislehdissä on esitetty epäilyjä, joiden mukaan tiedustelupalvelulla oli toimittajakätyreitä vielä viime vuoteen asti.
Saksan lain mukaan BND on maan ulkomaantiedustelupalvelu, jonka tehtävänä on kerätä ulkovaltoja koskevaa tietoa. Tiedot se asettaa Saksan hallituksen käyttöön. Saksan rajojen sisäpuolella BND saa toimia vain oman toimintansa turvaamiseksi.
Tulilinjalle paljastusten takia on joutunut muun muassa BND:n vuonna 2005 väistynyt johtaja August Hanning. Ensimmäiset todisteet toimittajien vakoilusta saatiin Saksassa jo tämän johtajakaudella, mutta vasta uusi raportti osoittaa, että kyse ei ollut yksittäistapauksesta.
Hanning toimii nykyään valtiosihteerinä Saksan sisäministeriössä.
Lisäksi skandaali on pullauttanut otsikoihin Hanningin edeltäjän Hansjörg Geigerin ja Helmut Kohlin hallituksen tiedusteluasioista vastanneen koordinaattorin Bernd Schmidbauerin.
Schmidbauer on myöntänyt tienneensä BND:n toimittajakontakteista vuosina 1991-1998, mutta Geiger on kiistänyt tunteneensa koko asiaa.
Saksan hallitus kielsi jo tällä viikolla BND:tä tarkkailemasta toimittajia tai värväämästä näitä vastaisuudessa lähteikseen. Hallituksen linjan mukaan lehdistön vapaus on Saksalle tärkeämpi arvo kuin tiedustelupalvelun suojaaminen vuodoilta.
Stern ja Der Spiegel -lehtien päätoimittajat ovat ilmoittaneet nostavansa tapauksen takia oikeusjutun BND:tä ja sen toimintaa valvoneita tahoja kohtaan. Tänään perjantaina tiedusteluskandaali on esillä myös Saksan parlamentissa liittopäivillä.