Saksan vaaliasetelmien kääntymien opposition voitonvarmuudesta nykyhallituksen loppukiriksi on tuiki harvinaista maan poliittisessa historiassa.
Kristillisdemokraattien liki kymmenen prosenttiyksikön gallup-etumatkan hupenemien muutamissa viikoissa hakee vertaistaan.
Tuoreimmissa kyselyissä hallitseva sosiaalidemokraattinen puolue on jopa prosenttiyksikön tai pari oppositiota edellä.
"Näistä vaaleista tulee tämän täysin epätavallisen kehityksen ansiosta historialliset, myös äänestystutkimuksen kannalta", sanoo mielipidetutkimuksia tekevän Allensbach-instituutin toimitusjohtaja Renate Köcher Welt am Sonntag -lehden haastattelussa.
Liittopäivävaalien osalta Köcher joutuu hakemaan esimerkkiä vastaavanlaisesta mielipideilmaston nopeasta muutoksesta aina vuodelta 1965, jolloin kristillisdemokraatit onnistuivat kääntämään pelin kalkkiviivoilla voitokseen.
Sosiaalidemokraattien loppukirin taustalla on Köcherin mukaan kolme selkeää syytä. Elokuun tuhoisien tulvien hoidossa liittokansleri Gerhard Schröder saattoi nousta maan kokoavaksi johtajaksi. Sitten tulivat tv-väittelyt Scröderin ja kristillisdemokraattien kansleriehdokkaan Edmund Stoiberin välillä, jotka hyvänä esiintyjänä tunnettu Schröder käänsi voitokseen.
Lopullisesti kristillisdemokraattien hellimät vaaliteemat, surkea taloustilanne ja suurtyöttömyys, hautautuivat yllättäen Irak-kysymyksen alle. Schröderin julistus, ettei hänen johtamansa Saksa missään tapauksessa osallistu sotaretkeen, on herättänyt suurta vastakaikua äänestäjäkunnassa. Köcherin mukaan osa äänestäjistä näyttäisi uskovan, että ääni Schröderille "ääni rauhalle".
Taustalle ovat jääneet monien asiantuntijoiden muistutukset, ettei Saksan asevoimia todennäköisesti edes tarvittaisi koko operaatioon.
Saksan liittopäivä- eli parlamenttivaalit järjestetään 22. syyskuuta.