Saksassa leimahti sanasota isänmaallisuudesta keskuskauppakamarin johtajan kehotettua yrittäjiä muuttamaan maasta, ellei talouspolitiikka parane. Heitto osui kipeästi, sillä yhä useampi saksalaisfirma siirtää tuotantoaan muualle.
Keskuskauppakamarin johtaja Ludwig Georg Braun suositti jokin aika sitten berliiniläisen Der Tagesspiegel-sanomalehden haastattelussa saksalaisyrittäjille muuttoa Itä-Euroopan uusiin EU-jäsenmaihin.
Braunin mukaan yrittäjien kannattaa hyödyntää kotimaan ongelmien vuoksi EU:n laajentuminen. Hän tarkoitti itseasiassa sitä, että firmojen pitäisi siirtää työpaikat itään.
Globalisaatio ravistelee myös Saksan talouselämää, siksi hänen lausuntonsa suututti erityisesti punavihreän liittohallituksen ja ay-liikkeen.
Liittokansleri Gerhard Schröder syytti Braunia epäisänmaallisuudesta. Samaan tyyliin löylyttivät demarien uusi puoluesihteeri Klaus Uwe Benneter ja vihreät. Tiistaina Schröder lauhtui hieman vaatimalla niin työmarkkinaosapuolia kuin poliitikkoja yhteistyöhön maan parhaaksi.
Teollisuusjohtajat ja työnantajaleiri pitivät Braunin uhkausta liian kärjistettynä, mutta ymmärsivät toisaalta mitä sen taustalla piili. Heidän mukaansa Saksa on nykyisellään yrittäjälle toivottoman kallis maa.
Liian kallista ja
paljon vapaata
Tutkimusten valossa työvoimakustannukset ovat Saksassa 16 prosenttia korkeammat kuin keskimäärin teollisuusmaissa. Lisäksi saksalaiset tekevät muita vähemmän töitä, 1600 -1700 tuntia vuodessa, kun esimerkiksi amerikkalaiset paiskivat yli 1900 tuntia.
Saksalaisille yrittäjille jää erilaisten verojen jälkeen jokaisesta tienatusta eurosta käteen 62,8 senttiä. Muissa teollisuusmaissa summa nousee yleensä suuremmaksi.
Uusien EU-jäsenmaiden rinnalla Saksan asema käy entistä tukalammaksi. Kun saksalaisfirmojen veroprosentti liikkuu 40:ssä, selviävät puolalaiset 25 ja liettualaiset 15 prosentilla. Nollaprosentin Viro on jo oma lukunsa.
Itäeurooppalaisten palkat jäävät keskimäärin reiluun 20 prosenttiin saksalaisten tasosta. Puolalaiselle insinöörille maksetaan tunnilta 10 euroa ja saksalaiselle 54 euroa.
Muuttotahti
kiihtyy
Tällaisissa suhdanteissa Saksasta pakenee firmoja yhä kiihtyvällä vauhdilla. Nykyään ne työllistävät ulkomailla jo 2,5 miljoonaa ihmistä ja joka vuosi 100 000 lisää. Keskuskauppakamarin laskelmien mukaan 24 prosenttia teollisuuslaitoksista suunnittelee siirtoja muualle.
Euroopan suurin autovalmistaja Volkswagen satsaa entistä enemmän Slovakiaan. Siemens uhkaa karsia kännyköiden tekijöitä kotimaassa tuhansilla ja siirtää valmistusta Kiinaan. Rengasyhtiö Continental sijoittaa Brasiliaan ja Malesiaan. Ompelukoneiden tekijä Pfaff heittää hyvästit Kaiserlautenille lähteäkseen Kiinaan. Muuttolistaa voisi jatkaa loputtomiin.
Saksalaisyrittäjien suosikkeihin kuuluvat muun muassa Puola, Unkari, Tshekki, Ukraina, Venäjä, Romania, Bulgaria, Kiina ja Indonesia.
Teollisuuspamppujen mielestä joukkopako voidaan estää vain leikkaamalla eko-ja muita veroja, laskemalla muita palkkakuluja ja siirtymällä joustavampiin työehtosopimuksiin.
EU:n hiilidioksidipäästöjen rajoituksista tulee teollisuudelle lisätaakka. Unionin sisällä 40 prosenttia päästökaupoissa maksajiksi joutuvista laitoksista sijaitsee Saksassa.
Talousministeri Wolfgang Clement (SPD) vaatii helpotuksia yrityksille, jotta ne eivät menettäisi lopullisesti kilpailukykyään ilmansuojelun varjolla. Vihreä ympäristöministeri Jürgen Trittin pitää ehdottomasti kiinni rajoituksista. Niinpä hallitusta heiluttaa uusi riita. Yrittäjät pitävät tietenkin peukkua työllisyyttä ymmärtävälle Clementille.