Saksan ulkomaantiedustelupalvelu BND:n entinen johtaja August Hanning on pidätetty epäiltynä vieraan vallan hyväksi vakoilusta ja maanpetoksen yrityksestä, liittovaltion syyttäjät kertovat.
Hanning johti BND:tä vuosina 1998–2005. Häntä epäillään yrityksestä välittää arkaluontoista tietoa ulkomaisille tiedustelupalveluille.
Myös Hanningin entinen esikuntapäällikkö pidätettiin epäiltynä avunannosta maanpetoksen yritykseen ja maanpetokselliseen vakoiluun. Viranomaiset viittaavat esikuntapäällikköön nimellä "Manfred D.". Molempiin miehiin liittyviin kiinteistöihin on tehty etsintöjä Saksassa muun muassa Berliinissä.
Uutistoimisto AFP:n ja sanomalehti Süddeutsche Zeitungin mukaan esikuntapäällikkö olisi välittänyt Hanningille salaisia asiakirjoja vuosien ajan Hanningin BND:ltä lähdön jälkeen.
Manfred D:n kerrotaan työskennelleen Hanningin seuraajien esikuntapäällikkönä vuosina 2012–2026. Esikuntapäällikön epäillään välittäneen salaista tietoa Hanningille korvausta vastaan.
– Tämänhetkiset löydökset viittaavat siihen, että vuosien varrella Manfred D. olisi antanut Hanningille noin 2 000 asiakirjaa, joista moni sisälsi salaiseksi luokiteltua tietoa, joka oli tarkoitettu ainoastaan liittovaltion tiedustelupalvelun sisäiseen käyttöön, syyttäjät kertovat.
Jos Hanning todetaan syylliseksi, olisi kyseessä Süddeutsche Zeitungin mukaan yksi Saksan historian suurimmista vakoilutapauksista.
Jatkui yli vuosikymmenen ajan
Syyttäjien mukaan Hanning olisi ainakin yhdessä tapauksessa käyttänyt salaista tietoa tehdäkseen analyysin ulkomaisen tiedustelupalvelun tiedustelu-upseerille. On kuitenkin epäselvää, saavuttiko tämä materiaali suunnitellun vastaanottajan.
Hanningin epäillään myös olleen läheisessä yhteydessä ulkomaisen tiedustelupalvelun edustajan kanssa useiden vuosien ajan ja välittäneen tälle poliittista tietoa, joka osin perustui Mandred D:n välittämiin asiakirjoihin.
Hanningin ja Manfred D:n epäillään sopineen järjestelystään jo vuonna 2010, kertoo Deutsche Welle. Tietojen jakamisen epäillään jatkuneen ainakin vuoteen 2022 asti.
Syyttäjät eivät kertoneet sitä, mikä tai mitkä ulkomaiset tiedustelupalvelut tapaukseen kytkeytyvät. Uutistoimisto AFP:lle Saksan parlamentin tiedusteluvaliokunnan puheenjohtaja Marc Henrichmann totesi, ettei Saksa suvaitse salaisuuksiensa vuotoa "liberaalin demokratian vihollisille".
