Helsinki "Saksan talouspolitiikka on täysin konseptitonta", arvostelee Kielin maailmantalouden instituutissa suhdanteista vastaava professori Joachim Scheide ja vaatii ensi töiksi puuttumaan tukiaisiin.
Saksan talousongelmien ja budjettivajeen sanotaan johtuvan heikoista suhdanteista, Scheide ryöpyttää: "Se ei pidä paikkaansa. Syynä on se, että Saksa ei ole säästänyt."
"Valtion menojen osuus ei ole laskenut, vaan päinvastoin paisunut", professori suomii. Kun syyskuun 11. päivän jälkeen tarvittiin lisää rahaa turvatoimiin, kiristettiin verotusta. Sama tapahtui viime kesän tulvakatastrofin jälkeen. Ja kun terveydenhoitokulut vaativat paikkausta, nostettiin tupakkaveroa.
Valtionosuus olisi laskettava lähivuosina nykyisestä 50 prosentista 40 prosenttiin, vaatii Scheide, joka osallistui perjantaina Helsingissä jatkuneeseen, EVA:n järjestämään kansainvälisen yritysjohdon tapaamiseen.
Sen sijaan Saksa ei professorin mukaan kaipaa elvytystä. Myöskään vakaussopimusta ei pidä poistaa väliaikaisesti käytöstä, kuten on ehdotettu.
150 miljardin varanto
Liittohallitus on vastikään ilmoittanut aikaistavansa tuloverohuojennuksia vuodella. Näin se pyrkii saamaan kuluttajat liikkeelle: "Hyvä idea", professori toteaa. "Mutta tullaanko toimimaan kestävältä pohjalta. Rahoitusta ei todellakaan ole vielä varmistettu."
Rahoituspohjaa kyllä löytyy suunnitellun velkarahan sijaan aivan omastakin takaa, kunhan vain tahtoa riittää. "Saksa maksaa subventioina 150 miljardia euroa. Se on 7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta", professori huolehtii: "Jättiläismäinen pelivara laskea veroja."
Professori ehdottaakin laskemaan subventioita kaikilla sektoreilla lineaarisesti 10 prosenttia vuodessa. Näin leikkaus ei kirpaisisi mitään sektoria erityisesti. "Kukaan lobbareista ei huutaisi."
Scheiden mukaan Saksan tilanne on dramaattinen ja hän myöntää suhtautuvansa näkymiin erittäin pessimistisesti. Myös uudet veronkorotukset ovat mahdollisia.
Sekä arvonlisäveron että omaisuusveron nostamisesta on jo keskusteltu. "Olen skeptinen", Scheide toteaa.
Kummallakaan valtapuolueella, ei hallitusvastuussa olevilla sosiaalidemokraateilla eikä opposition kristillisdemokraateilla, ole talouspoliittista konseptia. Tämä konseptittomuus alkoi jo liittokansleri Helmut Kohlin aikana, Scheide muistuttaa.
Tutkijan kannalta tilanne vaikuttaakin turhauttavalta. "Olemme laatineet konsepteja 30 vuotta."
Eläkkeet tyhjän päällä
Liittohallituksen viime vuonna laatima Agenda 2010, jonka keinoin talouteen ja työmarkkinoille aiotaan tuoda joustavuutta, panee sekin mietteliääksi. Nimi kun viittaa siihen, että aikaa olisi kahdeksan vuotta.
Ohjelma sisältää paljon pikkujuttuja, jotka olisi saatava heti aikaan, jos mielitään vaikutuksia: "Uudistukset on toimeenpantava tänä vuonna. Ja ensi vuonna on muutoksia tehtävä lisää."
Muuten saksalaisten hyvinvointi heikkenee. "Kansalaisille on sanottava totuus", tutkija vaatii. "Esimerkiksi eläkejärjestelmä on käytännössä tyhjän päällä." Saksalaisten olisikin panostettava omaehtoisesti eläkkeisiinsä.
Kaikesta tuskasta huolimatta professori ennakoi Saksassakin suhdanteiden kohentuvan ensi vuonna. "Mutta se ei merkitse vielä käännettä."
Pahinta olisikin se, että virkoamisen alkaessa päättäjät kuvittelisivat, että nyt toimenpiteet purevat ja ne voidaan lopettaa, professori varoittaa.