Saksan liittokansleri Angela Merkel haluaa "täyttää henkilökohtaisen velvollisuutensa" ja perustaa keskuksen, joka kertoo Itä-Euroopasta toisen maailmansodan lopulla karkotettujen saksalaisten kohtalosta. Keskuksen tehtävänä on muistuttaa heille tehdystä vääryydestä.
Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja kertoi asian viime viikolla oman puolueensa jäsenyhdistykselle, joka ajaa tätä arkaluontoista hanketta. Liittokansleriksi valittu Merkel otti päätöksellään riskin, sillä hänen tulevat sosiaalidemokraattiset hallituskumppaninsa ovat päätökseen tyytymättömiä, ja ennen kaikkea se saattaa suututtaa naapurimaat, erityisesti Puolan.
Kysymys sota-aikana karkotetuista (Vertriebene) on edelleen ajankohtainen Saksassa, 60 vuotta sodan päättymisen jälkeen. Aihetta käsittelevä näyttely avataan Bonnissa 3. joulukuuta. Karkotuksen kohteeksi joutuneet 12-14 miljoonaa saksalaista asuivat ennen sotaa Puolan nykyisen rajan itäpuolella. Heidän jälkeläisensä muodostavat melkoisen äänestäjäkunnan, erityisesti Baijerissa.
Syyskuun vaalien ohjelmassaan oikeisto lupaisi avata keskuksen karkotusten muistoksi, "jotta ne voitaisiin estää tulevaisuudessa".
Kaasuputki
ärsytti Varsovan
Vaikka Angela Merkel on tarkoin varonut revanssipuheita, Itä-Euroopan maiden hallitukset ovat arvostelleet ankarasti saksalaisten suunnitelmia.
"Tuo keskus kiinnittää luonnollisesti huomion saksalaisten kokemiin vääryyksiin. Näissä maissa, jotka joutuivat natsismin uhreiksi, se nähdään väistämättä yrityksenä kirjoittaa historia uudelleen", pahoitteli elokuussa tuolloin vielä Puolan presidenttinä ollut Aleksander Kwasniewski.
Aiheesta käydään varmasti keskustelua Merkelin vieraillessa Varsovassa 2. joulukuuta. Maiden kahdenväliset suhteet eivät ole parhaissa mahdollisissa kantimissa. Päätös kaasuputken rakentamisesta Venäjältä Saksaan Itämeren pohjaa pitkin niin, ettei putki kulje lainkaan Puolan kautta, on ärsyttänyt Varsovaa.
Puolan presidentiksi vastikään valittu konservatiivinen Lech Kaczynski puolestaan hyödynsi vaalien alla joidenkin puolalaisten saksalaisvihaa, mikä ei ole parantanut tilannetta. Kaczynski näyttää kuitenkin valintansa jälkeen haluavan normalisoida suhteet Berliinin kanssa.
Sosiaalidemokraatit eivät kannata hanketta
Angela Merkelin kanta karkotettujen saksalaisten muistokeskusasiassa on joka tapauksessa ristiriidassa sen kanssa, että hän on ilmaissut haluavansa tiivistää suhteita Puolaan.
Puola-suhteissa on myös sisäpoliittinen ulottuvuus. Sosiaalidemokraattinen puolue SPD ei kannata Merkelin muistokeskussuunnitelmaa. Sen sijaan SPD tukee sellaisen keskuksen perustamista, joka dokumentoisi kaikkien toisen maailmansodan pakolaisten elämää, edustivatpa he mitä kansallisuutta tahansa. Tuollaista keskusta ei välttämättä sijoitettaisi Saksaan.