Kotitalouksille ei ole jäänyt mitään käteen Saksan sähkömarkkinoiden vapauttamisesta viisi vuotta sitten. Alussa sähkön hinta laski, mutta huonosti pelaava kilpailu ja energiaverot ovat syöneet edut kokonaan.
Saksalainen kolmihenkinen perhe maksaa sähköstään kuukaudessa keskimäärin 49,95 euroa. Summa on sama kuin vuonna 1998, jolloin sähkömarkkinat avattiin vapaalle kilpailulle. Esimerkkiperheen lasku ehti pudota ensimmäisenä vuotena jo 40 euron tuntumaan, kunnes sähkön hinta alkoi jälleen jatkuvasti nousta.
Vattenfall vallannut
Berliinin
Entisille monopoliverkoille työntyi alkuvaiheessa lukuisia uusia yksityisiä sähkönjakelijoita, jotka kalastivat asiakkaita aletarjouksilla. Ne luottivat siihen, että verkkojen käyttömaksut halpenisivat. Vanhat verkkojen omistajat eivät kuitenkaan lähteneet kisaan mukaan ja niin vesittyi koko ajatus vapaista markkinoista.
Halvat sähkönjakelijat ajautuivat vaikeuksiin. Viime vuonna kaatui konkurssiin Deutsche Strom ja alkutalvesta Ares ja Riva. Eloon jääneet yhtiöt ovat joutuneet nostamaan hintojaan reilusti. Muun muassa alan pioneeri Yello päätti tänä keväänä 20 prosentin korotuksesta.
Sähkön tuotannon keskittyminen muutaman suuren firman käsiin on myös jarruttanut kilpailua. Jos Saksan johtava konserni Eon onnistuu kaappaamaan kaasuyhtiö Ruhrgasin, kilpailuasetelmat jähmettyisivät entisestään.
Vattenfall on ostanut Saksasta neljä firmaa ja vallannut Berliinissä määräävän aseman. Ruotsalaisfirma laski maksavansa hankinnat sähkön hinnan korotuksilla.
"Saksassa ei ole oikeata sähkökilpailua. Täällä toimitaan edelleen samalla periaatteella kuin monopoliaikana", väittää maan kuluttajaliiton energiaekspertti Thorsten Kasper.
Teollisuus on hyötynyt jonkin verran vapautuksesta. Kotitalouksille sähkön hinta on Euroopan huippua. Ne maksavat siitä arviolta 120 euroa vuodessa enemmän kuin naapurit. Esimerkiksi Berliinissä kilowattitunnin taksa vaihtelee firmasta ja kulutuksesta riippuen 12,71 sentistä 17,70 senttiin.
Saksan sähköntuottajien puheenjohtaja Werner Brinkerin mukaan sähkön kallistuminen johtuu punavihreän liittohallituksen energiapolitiikasta.
Energiaveroa on kiristetty jatkuvasti. Edelleen päätös luopua atomivoimaloista menee tuottajien piikkiin samoin kuin tuulienergian suosiminen ympäristötukiaisilla.
Brinker laskee, että itse sähkön tuottaminen on halventunut vuodesta 1998 noin 20 prosenttia. Sähkön kuluttajahinnasta on kuitenkin 40 prosenttia veroja ja saman verran verkkokuluja. Loppu tulee tuotannosta.
Komissio vaatii
valvontaa uusiksi
Kartellivirasto yrittää valvoa, että kilpailu toimisi reilusti. Se pystyy tosin puuttumaan asioihin liian myöhään eli vasta silloin kun suuret sähköfirmat ovat nostaneet hintoja.
EU:n komission vaatimuksesta Saksan täytyy järjestää hintavalvonta uuteen uskoon ja vapauttaa markkinat täydellisesti vuoteen 2007 mennessä. Tähän mennessä liitohallitus on yrittänyt huonoin tuloksin painostaa sähköntuottajia vapaaehtoisesti mukautumaan kilpailuun. Hiljattain se kiristi otettaan päättämällä perustaa maahan vuoden sisällä erityinen virasto tarkkailemaan sähkön hinnoittelua.
Kukaan ei vielä tiedä, millainen viranomainen tulisi kysymykseen ja millä valtuuksilla se toimisi. Energia-ala pelkää, että uudesta virastosta muodostuu mammuttibyrokraatti, jonka sähkön kuluttajat maksavat.