Saksan hallitus on päättänyt sulkea maan kaikki ydinreaktorit vuoteen 2022 mennessä. Jo aikaisemmin Fukushiman ydinvoimalaturman jälkeen kiinni pannut kahdeksan reaktoria suljetaan lopullisesti. Seuraavat kuusi reaktoria aiotaan ajaa alas vuoteen 2021 mennessä ja uusimmat kolme vuoden kuluttua siitä. Energiankulutusta on määrä vähentää kymmenesosalla vuoteen 2020 mennessä.
Jos päätös pitää, Saksasta tulisi ensimmäinen merkittävä teollisuusmaa, joka hylkäisi ydinvoiman. On hyvä muistaa, ettei Ruotsi ole suinkaan luopunut ydinvoimasta, vaikka siitä päätettiinkin vuoden 1980 kansanäänestyksessä.
Saksassa ydinvoiman vastaisuudella on pitkä perinne. Ydinvoimaan kielteisesti suhtautuvat ovat näyttävin operaatioin osoittaneet pitkään mieltään tätä energiamuotoa vastaan. Ydinvoiman tehokkuus ja ylivoimaisuus sähkön tuottajana on kuitenkin näihin päiviin saakka vetänyt pidemmän korren.
Fukushiman jälkeen voimatasapaino on muuttunut Saksassa siinä määrin, että jopa ydinvoimaan perinteisesti suopeimmin suhtautuneiden kristillisdemokraattien on ollut pakko perääntyä yleisen mielipiteen edessä.
Nähtäväksi kuitenkin jää, kestääkö päätös vai joudutaanko siitä tinkimään. Saksassa kulutetusta energiasta 23 prosenttia on sentään tuotettu ydinvoimalla. Sen korvaaminen muilla energiamuodoilla kestää pitkään. Ydinvoimaloiden lakkautuspäätös merkitseekin kovaa haastetta maan energiateollisuudelle.
Kivi- ja ruskohiilen sekä öljyn lisääminen energian polttoaineena ei voi eikä saa olla vastaus haasteeseen. Taistelu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ei yksinkertaisesti anna tätä mahdollisuutta. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä onkin määrä nostaa 35 prosenttiin ja kasvihuonekaasuja määrä leikata 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä
Jotta yhtälö olisi likimainkaan mahdollinen, ydinvoimaloiden lakkauttamisen olisi annettava voimakas sysäys uusien energiamuotojen kehittämiselle. Tähän saakka uusien energiamuotojen ongelmana on ollut niiden kalleus. Ydinvoimapäätöksen täytäntöönpanoa helpottaa venäläis-saksalainen maakaasuputki.
Amerikkalaisen monialayhtiön General Electricin toimitusjohtaja Mark M. Little otaksuu (Talouselämä 26.5.), että aurinkoenergia saattaa 3-5 vuoden kuluttua olla halvempaa kuin fossiilisilla polttoaineilla tai ydinvoimaloissa tuotettu sähkö. Hän perustaa olettamuksensa siihen, että tehokkuuden parantaminen laskee energiakustannuksia.
Muuttuakseen todellisuudeksi Saksan ydinvoimapäätöksen pitäisi sysätä eteenpäin myös tuulivoimaa ja muita uusia kehitettäviä energiamuotoja. Niiden kehitys on odottanut sykäystä, jonka ydinvoimaloista luopumisen on nyt pakko tuoda tullessaan.
Saksan ydinvoimapäätös säteilee kauas ja voi tuntua Suomessakin kallistuvana sähkölaskuna. Vielä on vaikea arvioida, miten jos mitenkään päätös vaikuttaa muiden maiden, esimerkiksi Suomen, energiaratkaisuihin.