Saksan liittokanslerin Gerhard Schröderin esittelemä uudistuspaketti on lupaava ja oikeansuuntainen, mutta se ei vielä riitä maan talouden uudistamisessa.
Kuva Saksan liittokanslerin Gerhard Schröderin toiminnasta niukan vaalivoiton jälkeen on ollut kaksijakoinen. Ulkopolitiikassa hän on hyvin määrätietoisesti pysynyt valitsemallaan Irakin sodan vastaisella linjalla, joka on aiheuttanut pahaa vahinkoa suhteisiin Yhdysvaltain kanssa. Samalla Saksan ja Ranskan akseli on noussut aivan uuteen kukoistukseen. Oikeisto-oppositio on moittinut tätä suuntausta, mutta sillä näyttää olevan saksalaisten enemmistön tuki, ja joka tapauksessa linja on ollut johdonmukainen ja vankka vaaleista asti.
Täysin toiselta on näyttänyt Schröderin toiminta taloudessa: siinä hänestä on välittynyt päättämätön, hapuileva ja heikko kuva, ja maan talouden yleinen surkeus on samalla syönyt rajusti liittokanslerin kansansuosiota. Vaikka rauhanpolitiikalla kuinka olisi saksalaisten enemmistön tuki, Schröderin poliittinen tulevaisuus ratkeaa siinä, mitä taloudessa tapahtuu.
Viime aikoina huonoja uutisia on seurannut lisää huonoja uutisia. Työttömyys on noussut yli 11 prosentin, mikä Saksan kokoisen maan mittakaavassa tarkoittaa peräti 4,7 miljoonaa ihmistä - siis likimain koko Suomen asukasmäärää. Kaiken lisäksi talouskasvu on vajonnut lähes nollaan, eikä mitään käännöstä parempaan ole näköpiirissä. Euroopan talouden veturi on muuttunut jarrumieheksi.
Schröderin oli yksinkertaisesti pakko tehdä jotakin, ja tuo yritys näki päivänvalon perjantaina aamulla liittokanslerin puhuessa puolitoista tuntia maan parlamentille Berliinissä. Sekä Saksassa että sen ulkopuolella puhetta oli odotettu hartaasti, sillä sen tärkeys tiedettiin etukäteen.
Näyttää kuitenkin siltä, että odotukset olivat liiallisia. Mitään ihmelääkettä Schröder ei ollut löytänyt - ehkä yksinkertaisesti siksi, ettei sellaista voi olla olemassakaan. Sen sijaan liittokanslerilla oli luetella pitkä lista toimia, joilla hän yrittää kääntää suuntaa ja piristää kehitystä.
Keinot suuntautuvat kotitalouksiin, kuntiin ja aluehallituksiin; niissä puututaan työttömyyskorvauksiin ja verokäytäntöihin, ja niitä kohdistetaan pienyrityksiin ja työllistämiseen. Koko paketille on annettu nimi "Agenda 2010". Se viittaa vuoteen, jolloin kaiken pitäisi olla kunnossa.
Puheensa perusteella Schröder on oivaltanut, mikä hänen maassaan nyt kiikastaa. Saksalaisesta yhteiskunnasta kaikkineen on tullut liian jähmeä, liikkumaton, vaikeasti uudistettava. Siitä huolimatta perjantaina esitellyt elvytyslääkkeet eivät vielä riitä.
Liittokansleri vetosi tuntuvan yhteisen ponnistuksen puolesta. Se tarkoittaa myös työmarkkinaosapuolia. Paketissa puututaan työlainsäädäntöön ja sosiaalisiin etuuksiin, mutta vain sieltä täältä. Täysin mahdollinen seuraus on, että synnytetään koko joukko yksittäisiä uusia kiistoja, joiden ratkomiseen menee kaikki energia, eikä varsinaiseen kokonaisuuteen päästä puuttumaan.
Schröderin linjaukset olivat tärkeitä ja menevät oikeaan suuntaan. Saksan massiivisia pulmia niillä tuskin kuitenkaan ratkaistaan. Ennen muuta maa kaipaisi nyt ilmapiirin muutosta ja optimismia. Mitä mieltä Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin linjasta sitten ollaankin, ainakin hän on pystynyt ajamaan kokonaisen suuren maan haluamalleen tielle. Saksan johtajalle maansa suunnan muutos tuntuu olevan paljon vaikeampi urakka. Nyt esitellyn paketin vaarana on voimien hajoaminen ilman, että päästäisiin asioiden ytimiin asti.