Berliini Sunnuntaina Saksan kaksissa osavaltiovaaleissa lankeaa liittokansleri Gerhard Schröderille tyly lasku. Ennustettu demarien romahdus ja kristillisdemokraattien mehevä voitto pakottaa hallituksen valtakunnan politiikassa opposition linjoille.
Vaikka kyseessä ovat alueelliset vaalit, painavat äänestäjiä erityisesti tällä kertaa valtakunnalliset ongelmat enemmän kuin paikalliset kysymykset. Hessenissä ja Alasaksissa nähdäänkin tänään kuinka pahasti kansa rankaisee Schröderin vetämää punavihreää liittohallitusta syyskuun parlamenttivaalien petetyistä lupauksista.
Ellei viime metreillä tapahdu ihmeitä, demarit (SPD) kärsivät molemmissa osavaltioissa vuosikymmeniin pahimman takaiskun ja kristillisdemokraatit (CDU) juhlivat riemuvoittoa. Vihreät ja liberaalit vahvistuvat hieman.
Lauantaina julkaistun Forsa-instituutin mielipidemittauksen mukaan Hessenissä demarien kannatus putoaa vuoden 1999 vaalituloksista 39,4 prosentista 29 prosenttiin ja Alasaksissa 47,9 prosentista 33 prosenttiin.
Vastaavasti kristillisdemokraatit harppaavat Hessenissä 43,4 prosentista 51 prosenttiin ja Alasaksissa 35,9 prosentista 48 prosenttiin.Saman suuntaisiin poikkeuksellisen rajuihin muutoksiin pääsevät myös muut mielipidemittaajat.
Maan ongelmat ratkaisevat
Vaalikamppailuja käytiin valjusti lähinnä siksi, että demarit alistuivat kohtaloonsa ja kristillisdemokraatit pysyttelivät varmistelupohjalla. CDU on saanut ilman omaa ansiotaan potkua liittohallituksen voimattomuudesta, kun taas maakuntien demaripomot ovat joutuneet tahtomattaan puolustuskannalle.
Saksan laman rajoilla hiipuva talous, kasvava työttömyys ja perusteellista remonttia huutava sosiaalijärjestelmä hallitsivat kamppailuja. Schröder yritti vielä loppusuoralla auttaa tovereitaan Irakin rauhankortilla, mutta parlamenttivaaleissa onnistunut jujutus tuskin tehoaa toista kertaa.
Hämärien puoluerahojen kanssa sekoillut Hessenin kristillisdemokraattinen pääministeri Roland Koch ei kerää sympatiapisteitä henkilönä, vaan saavutuksillaan. Hän saattaa napata jopa ehdottoman enemmistön. Miehen asema vahvistuu entisestään puolueen tulevaisuuden johtokuvioissa.
Alasaksin suosittu demaripääministeri Sigmar Gabriel on kovan onnen soturi. Schröderin manttelinperijäksikin arvostettu entinen opettaja esiintyi murskatappion alla kuin paniikissa, syytti hallitusta voodoo-taloudesta ja ärsytti kansleria veronkorotusideoillaan. Miehen poliittinen ura uhkaa nyt katketa.
Gabrielin haastaja Christian Wulff voi kiittää voitostaan Berliinin päättäjiä, niin väritön jo kahdesti Alasaksissa vaalit hävinnyt juristi on. Menestys nostattaa kuitenkin miestä myös valtakunnan tasolla.
Demarit ja CDU
pelaavat yhteen
Osavaltioiden poliittinen väri ratkaisee paljon maan asioiden hoidossa. Näin huonoina aikoina sunnuntain vaalien tuloksia seurataan erityisen tarkkaan.
Liittoneuvosto koostuu osavaltioiden edustajista. Maan hallitus joutuu ottamaan huomioon neuvoston mielipiteen päätöksiä tehdessään. Neuvosto on edustettuna myös liittokokouksessa, joka valitsee liittopresidentin. Edelleen neuvosto valitsee puolet perustuslakituomioistuimen jäsenistä, jotka pystyvät halutessaan torppaamaan miltei kaikki hallituksen esitykset.
Tällä hetkellä neuvoston 62 paikasta kristillisdemokraateilla on 35 paikalla enemmistö. Ennusteiden valossa se vahvistuu 41 paikkaan.
Sunnuntain jälkeen Schröderin punavihreän hallituksen valta kapenee tuntuvasti ja vastaavasti kristillisdemokraattien kasvaa. Jatkossa kanslerin on yhä vaikeampi ohittaa vastustajansa. Samalla kristillisdemokraateilta kysytään halua siirtyä puheista tekoihin ja kantaa vastuuta. Puolue on jo luvannut, ettei se harjoita blokkipolitiikkaa.
Tavallaan Saksassa ajaudutaan suuren koalition piiriin, jossa demarien ja kristillisdemokraattien täytyy sorvata yhdessä toimivia päätöksiä. Käytännössä hallituksen on pakko lähestyä CDU:ta mm. työmarkkinoiden vapauttamisessa, ulkomaalaislain tiukentamisessa, eläkejärjestelmän uudistamisessa sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä tukevassa työllistämispolitiikassa.
Monien asiantuntijoiden mielestä Hessenin ja Alasaksin vaalit avaavat tien kipeästi kaivatuille uudistuksille.
