Berliiniläiseen turkiskauppaan pääsee sisälle vain näyttämällä rahakkaalta ja vaarattomalta. Varovaisuuteen on syynsä. Eläinaktivistit iskevät turkkeja vastaan kaikilla rintamilla. Ketunnahkojen supervalta Suomi niittää mainetta takapajuisena eläinrääkkääjien maana.
Katonrajaan asennettu valvontakamera taltioi turkismyymälässä asiakkaan jokaisen liikkeen. Myyjä suostuu esittelemään tuotteita vasta vakuututtuaan, ettei tulijalla ole taskussaan veistä tai väripommia.
Tänä vuonna Berliinissä on viillelty jo 28 tangossa roikkunutta turkkia. Kadulla turkki päällä liikkuva voi varautua väripanoksen läjähdykseen milloin tahansa. Aktivisteja koulitaan erottamaan keinoturkikset aidoista.
Suomella raaka maine
- Jos näkee omin silmin, miten turkiseläimiä kohdellaan, niin ei osta koskaan turkkia, sanoo itävaltalainen eläinaktivisti ja eläinsuojelun opettaja Martin Balluch.
Hän vieraili viime marraskuussa kolmen ystävänsä kanssa Pohjanmaalla 25 suomalaisella turkistarhalla.
Tutkimusretki päättyi, kun epäluuloiset turkistarhaajat jahtasivat hänet evijärveläisen supermarketin vessaan. Lynkkaukselta hän pelastui poliisin avulla soitettuaan kännykällään yleiseen hätänumeroon. Kolme vuorokautta Kokkolan putkassa, kylmäkiskoinen kohtelu ja kuvamateriaalin takavarikointi jättivät jättivät kuvan Suomesta ihmisoikeuksia kunnioittamattomana poliisivaltiona.
- Suomalainen turkistarhaus ei eroa millään tavalla itäeurooppalaisesta, venäläisestä tai kiinalaisesta tarhauksesta, vaikka Suomessa niin väitetään, Balluch kertoo.
Osan kuvamateriaalista aktivistit saivat pelastettua piilottamalla ne metsään. Takavarikoiduista kaseteista suomalainen poliisi on joutunut lähettämään Balluchille oikeuden päätöksellä kopiot. Edessä on vielä oikeudenkäynti, jossa eläinsuojelijoita syytetään kotirauhan rikkomisesta.
Suomalaistarhaajien omallatunnolla on Balluchin laskujen mukaan vuosittain yli kahden miljoonan ketun kärsimykset. Suomi tuottaa valtaosan maailman 3,6 miljoonasta ketunnahasta. Myös minkkien osalta Suomi kuuluu kärkijoukkoon.
- Pystymme todistamaan, että ainakin meidän tarkkailemillamme turkiseläimillä on vakavia psyykkisiä ja fyysisiä ongelmia. Lajityypillisistä elinoloista ei ole puhettakaan.
Balluch kertoo nähneensä suomalaistarhoissa myös suurikokoisia superkettuja, joiden jalostamista luonnonsuojelijat pitävät erityisen vakavana rikkomuksena luonnonjärjestystä vastaan.
Satoja mielenosoituksia
Itävaltaltalaisaktivistit motivoivat myös saksalaisia eläinsuojelijoita paheksumaan suomalaisten turkistarhausta. Balluchin matkakertomus on luettavissa internetin lisäksi itävaltalaisten eläinsuojelulehden Tierschutz Konsequent - lehden tuoreimmasta numerosta. Suomen turkistarhaus on saanut huomiota myös Itävallan televisiossa. Balluchin perusteellinen reportaasi Pohjanmaan turkistarhoista on työn alla.
- Suomi on edelläkävijä sirkuseläinten suojelussa mutta turkistarhojen eläinten olot ovat todellinen skandaali, mies moittii.
Hän toivoo, että Suomi, Tanska ja muut turkiksia tuottavat maat seuraavat Itävaltaa, jossa turkistarhaus kiellettiin 1998. Selkävoittoja eläinsuojelijoille on kertynyt myös Saksassa, jossa suuret tavarataloketjut C&A, KarstadtQuelle ja postimyyntikauppa Otto ovat lopettaneet turkiskaupan. Vanhat varastot myydään loppuun mutta uusia turkiksia ei enää tilata.
Aktivistit yrittävät painostaa Peek & Cloppenburg -asustekonsernia seuraamaan toisten esimerkkiä. Sen myymälöiden edessä järjestettiin viime vuonna yli 400 mielenosoitusta, tänä vuonna jo 89. Niissä kerrotaan myös suomalaisten kettujen ja minkkien kohtalosta.
Saksa turkisteollisuus uskoo kuitenkin tulevaisuuteensa. Romanttinen etnomuoti turkiksineen on kovassa huudossa. Kutistuvien kotimarkkinoiden tilalle uusia asiakkaita on löydetty Itä-Euroopasta, Venäjältä ja Kiinasta.