Vaikka merkittävä osa saksalaisista on vielä viime päivinä miettinyt äänestyspäätöstään, on lähes varmaa, että sunnuntain liittopäivävaalien jälkeen Saksaa johtaa tuttu nimi: Angela Merkel. Hänen ja hänen puolueensa kristillisdemokraattien voittoon viittaavat kaikki viime päivien mielipidemittaukset.
Näin Merkel johtaisi Saksaa neljännen peräkkäisen liittokanslerikauden. Saavutus on hämmästyttävä, kun muistaa, millaisia järistyksiä hänen kausilleen on osunut: muun muassa maailmanlaajuinen finanssikriisi ja päättyvällä kaudella valtava pakolais- ja maahanmuuttoaalto vuosina 2015 ja 2016.
Etenkin ovien avaamisesta yli miljoonalle turvapaikanhakijalle uhkasi tulla Merkelille kestämätön poliittinen rasite. Vuoden 2015 lopun jälkeen Merkel ja Saksa ovat kuitenkin tiukentaneet pakolaislinjauksiaan.
Tämä kuvaa Merkelin tapaa tehdä politiikkaa. Pään seinään lyömisen sijasta kantaa tarkistetaan.
Vielä äskettäin tie näytti olevan auki liittokanslerin vaihdokselle. Sosiaalidemokraattisen SPD:n ehdokkaan Martin Schulzin noste lopahti kuitenkin odottamattoman nopeasti.
Kun viimeisimmät mielipidemittaukset lupaavat kristillisdemokraateille ja sen baijerilaiselle sisarpuolueelle CSU:lle vajaan 37 prosentin kannatusta, SPD:n kannatus mataa runsaassa parissakymmenessä prosentissa. Uskottavaa haastoa SPD:n on ollut vaikea rakentaa jo siksi, että se on ollut kristillisdemokraattien johtaman hallituskoalition jäsen.
Vaikka nykyinen liittokansleri jatkaneekin, poliittista kenttää vaalit myllertävät. Liittopäiville voi nousta viiden prosentin äänikynnyksen yli suurempi joukko puolueita kuin kertaakaan ennen.
Parlamenttiin noussee ensimmäistä kertaa sodan jälkeen puolue, jota voi luonnehtia äärioikeistolaiseksi. Vaihtoehto Saksalle (AfD) saattaa ponnistaa jopa kolmanneksi suurimmaksi.
Aiempi EU-kriittinen AfD on vuosien 2015 ja 2016 tapahtumien jälkeen liukunut jyrkän ulkomaalaisvastaisuuden suuntaan. Iso osa Saksan äänestäjistä ja tärkeimmät puolueet kavahtavat kuitenkin äärioikeistolaisuutta. AfD:n roolina tuleekin olemaan huutelu oppositiosta.
Todennäköisimpiä hallituskumppaneita kristillisdemokraateille ovat liittopäiville paluuta tekevät vapaat demokraatit sekä sosiaalidemokraatit. Jos SPD:n kannatus jää nyt ennustettuihin lukemiin, paineet puolueen jäämisestä oppositioon kasvavat.
Saksa on Euroopan talouden moottori ja EU:n väkirikkain valtio. Sen vaalituloksella on vaikutuksensa koko maanosaan.
Merkelin jatko olisi vakauttava tekijä aikana, jolloin Brexit ja Yhdysvaltain arvaamaton presidentti aiheuttavat epävarmuutta.
Todennäköisesti Saksan ja Ranskan yhteistyö EU:n kehittämisessä vahvistuu liittopäivävaalien jälkeen. Merkel ja presidentti Emmanuel Macron ovat ilmaisseet toisilleen näkyvästi tukea.
EU:n tiivistäminen vaikuttaisi myös Suomeen. Virtaan ei pidä hypätä päistikkaa, mutta rannalle jäämisessä on vielä isommat riskinsä.