Suomalainen joulutori on lyönyt läpi Saksassa. Suomalaista joulua on viety ruokatuotteiden ja käsitöiden muodossa Saksaan jo kymmenen vuotta. Vanha saksalainen joulutoriperinne on rikastunut loimulohen, marjatuotteiden, haapavetisen glögin, neuleiden, puukäsitöiden ja suomalaisen joulupukin annilla.
Stuttgartin suomalainen joulutori avattiin keskiviikkoiltana neljännen kerran oululaisten tiernapoikien ja paikallisen Suomi-kuoron esityksillä. Ynnin Poikien ryhmässä lauloivat tiernapoikakisassa vuoden Herodekseksi valittu Patrick Järvelin, Miika Askeli, Kyösti Kuukasjärvi ja Eelis Loponen.
12-vuotiaat pojat olivat harjoitelleet myös muutaman joululaulun saksaksi. O Tannenbaum
-kajahti komeasti pohjoisten valokuvaajien Frozen Horizon
-näyttelyn avajaisissa, missä olivat läsnä Suomen kunniakonsuli Herbert Müller sekä Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen.
Suomen suurlähettiläs René Nyberg painotti avajaisissa, kuinka joulun traditiot yhdistävät eurooppalaisia.
"Suomalaiset joululaulut ovat samoja, joita me täällä Saksassa laulamme ensimmäisenä adventtina. Tämä kulttuurinen yhteys on syvällinen kontakti välillämme. Se merkitsee enemmän kuin tajuammekaan."
Ehkäpä jo ensi vuonna voi Oulun Rotuaarilla kohdata saksalaisia Knihtejä ja Mänkkejä. Näyttelyn avajaisissa syntyi idea kutsua Baden-Württenbergin osavaltion tiernaryhmiä mukaan Oulun tiernapoikakisaan.
Oulun tiernapojat - saksaksi Tähtilaulajat - esiintyvät Stuttgartin joulutorilla vielä kolme kertaa lauantaina. Perjantaina on vierailu Fichtenbergiin.
Stuttgartin Suomi-torista on neljässä vuodessa kehittynyt vetonaula. Suomalaista joulua voi haistella ja maistella puistikkomaisella Karlsplatzilla, aivan Stuttgartin vanhan renessanssilinnan kupeessa.
Suomalainen joulukylä koostuu 120 ruokailijaa vetävästä kotamaisesta kaksoisteltasta ja punaisista myyntituvista. Joulukylän mottona on Kalevala Spirit.
Stuttgartin pään järjestelijän Elvi Schallerin mielestä suomalainen joulutori istuu perinteisen saksalaisen rinnalle oikein hyvin. Suomalaisessa tarjonnassa saksalaisia houkuttelee luonnonläheisyys ja rauhallisuus.
"Tämä on niin aitoa, mennään uudelleen maata ja tunteita kohti, palataan hiljaisuuden äärelle", Schaller analysoi.
Joulukylän kehittämisessä on olennaista kulttuuriohjelman lisääminen.
"Ohjelmapuoli on vielä lapsenkengissä. Haaveena on saada ohjelmaa torstaista sunnuntaihin, mutta kulttuuriryhmän tuominen on todella kallista. Emme pysty kustantamaan sitä yrittäjien kesken", kertoo suomalaisen joulukyläidean äiti, Kajaanista lähtöisin oleva Maire Härkönen-Schwab.
"Jos maksaja löytyisi, tiernapojat voisivat esiintyä torilla pidempään. Haluaisimme myös poroja ja lisää tonttuja", hän luettelee.
Härkönen-Schwab haluaisi myös kasvattaa kylän tuotepalettia. Vientituotteita on kehitelty muiden muassa Haapavedellä ja Kuhmon Kalevala-kylässä.
"Kalevala Spiritin ideana ovat luonnon ruoka-aineet: metsästä, vedestä, pellolta. Emme ota mitään puutarhasta. Haluamme jalostaa suomalaiset luonnonantimet gourmet-tasolle."
Uutuutena hyllyltä löytyy eri siirappeja: lakkaa, puolukkaa, kuusenkerkkää ja kaneli-omenaa.
"Meiltä puuttuvat vielä kaikki öljyt, erilaiset sinapit ja marjoista tehdyt viinietikat. Tällä hetkellä eri tuotteita löytyy noin sata. Mutta haluaisimme tuoteperheen vielä kokonaisemmaksi."