Hehkuviinin höyry, iloinen puheensorina, grillimakkaroiden ja paahdettujen pähkinöiden tuoksu sekä kovaäänisistä raikuvat joululaulut täyttävät saksalaiskaupunkien torit ja aukiot. Joulumarkkinaperinne yltää Saksassa keskiajalle.
- En voisi kuvitella pääseväni joulutunnelmaan ilman joulumarkkinoita ja hehkuviiniä, naurahtaa berliiniläinen eläkeläinen Annette Wagner.
Hän nauttii hehkuviininsä tuttaviensa kanssa keisari Wilhelm II:n muistokirkon aukiolla, jolle levittäytyy yksi Berliinin kymmenistä joulumarkkinoista.
Mukillinen omenalta, neilikalta ja kanelilta tuoksuvaa viiniä maksaa kaksi euroa. Kahden senttilitran terästys nostaa hintaa eurolla.
Puu-ukko on ikuisuuslahja
Lahjaksi pojanpojalleen Luukkaalle Wagner ostaa markkinoilta pussillisen perinteisiä saksalaisia piparkakkuja, Lebkucheneita, sekä värikkään erzgebirgeläisen puusotilaan, jonka leuat murskaavat kovimmatkin pähkinät.
- Ettei tämä vain olisi kiinalaisten tekemä, kyselee eläkeläinen käännellessään leukojaan louskuttavaa puu-ukkoa.
Hän viittaa viime päivien uutisiin, joissa erzgebirgeläiset puusepät syyttävät kiinalaisten varastaneen heidän pähkijänsärkijämallinsa ja myyvän niitä nyt polkuhinnalla joulumarkkinoilla ympäri maailmaa.
Myyjä vakuuttaa puunuken aitoutta. Rouva Wagner kaivaa kukkarostaan vaaditut 35 euroa ja tietää, että 7-vuotias Lukas löytää aattoiltana kuusen alta jotain sellaista, mikä säilyy koko elin-iän.
Itselleen hän haluaisi ostaa puisen joulupyramidin, mutta siihen rahat eivät enää riitä.
Sanomaa vasta etelässä
Mitä katolisemmaksi Saksa muuttuu etelään mentäessä niin sitä varmemmin joulumarkkinoiden nimi muuttuu Christkindlmarktiksi, Kristus-lapsen markkinoiksi. Samassa tahdissa humun keskeltä paljastuu myös joulun varsinainen sanoma Jeesus-lapsen syntymästä.
- Itä-Saksassa ja Berliinissä joulumarkkinat pullistelevat samaa hengetöntä krääsää, kuin mitkä tahansa markkinat ympäri vuoden. Joulun uskonnollinen puoli nousee esille vasta Dresdenistä etelään, kertoo berliiniläinen matkanjärjestäjä Volkert Seegers.
Hän mittaa joulumarkkinoiden henkeä jouluseimien ja aidon joulumusiikin määrällä. Berliinin joulumarkkinoilla kummastakaan ei ole paljon havaintoja. Kaksi kolmasosaa kaupungin asukkaista on ateisteja.
Kaloripommeja munkkien reseptillä
Saksan vanhimmat joulumarkkinat ovat Dresdenissä. Ensimmäisen kerran joulutoria pidettiin kaupungissa vuonna 1434. Markkinapaikkana on toisen maailmansodan pommitusten jäljiltä uudelleen rakennetun Frauenkirchen ja Elben väliin jäävä vanha kaupunki.
Dresdenin erikoisuus ovat keskiaikaisella reseptillä valmistetut Kristus-pullat. Paksulla tomusokerikerroksella päällystettyjen pitkon leivonnassa ei ole säästetty voita, sokeria, rusinoita ja manteleita.
Alunperin kaloripommit oli tarkoitettu pitämään munkit voimissaan paastoaikana.
Nürnbergin joulumarkkinoille puolestaan odotetaan kahta miljoonaa kävijää. Yli 200 myyntikojua muodostaa kaupungin vanhaan keskustaan kilometrin pituisen ostoskujan.
Joulukoristeiden, kynttilöiden ja seimien ohella kauppansa tekevät nürnbergiläisten perinnenaposteltava: vahvasti maustetut, sormen pituiset ja vahvuiset grillimakkarat.
Tulibooli nostaa joulumielen
Herkut huljautetaan alas liekehtivällä rommilla, sulalla sokerilla sekä monilla mausteilla terästetyllä Feurzangenbowlilla. Joulumieltä kohottaa punssin sekoitussuhde: kahteen pullolliseen punaviiniä lisätään pullollinen 54 prosenttista rommia.
Nürnebergin Kristus-lapsi -markkinoilla "tuliboolia" kuluu tänä vuonna noin 9 000 litraa. Juomaa maistaneita ei hämmästytä, että saksalaiset ovat valinneet tuhansista joulumarkkinoista juuri Nürnbergin joulumarkkinat Saksan 50 suosituimman matkailukohteen joukkoon.
Stuttgartin joulumarkkinoilla vieraana on suomalainen joulukylä. Myytävänä on kainuulaisia puuesineitä, kaakkoissuomalaisia kivitöitä sekä taljoja ja tekstiilituotteita. Lappalaiskodassa saksalaiset pääsevät maistelemaan loimulohta ja poroa.
