Berliini Pohjalaiset elintarvikeyrittäjät valtaavat paikkaa saksalaisten ruokapöydistä. Maailman suurimmille ruokamessuille Berliinin vihreälle viikolle lähdettiin ilman valtiovallan apua. Tulokset rohkaisevat: maistajista ei ole ollut pulaa.
Suomalaiset ovat maailman suurimmilla elintarvikkeiden kuluttajamessuilla satunnaisia viuhahtajia. Viimeksi mukana oltiin kolme vuotta sitten. Nyt Berliiniä vallataan yhdeksän pohjalaisen pienyrittäjän ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun voimin.
- Jos tuote ei täällä maistu, niin turha on kaupata muuallekaan, sanoo ikaalislainen sylttytehtailija Marja-Terttu Saari yli kahden tuhannen maistiaislusikallisen jälkeen.
Hän osallistuu sokerittomilla marmeladeillaan Berliinin Grüne Woche -messuille kuudetta kertaa. Dieettituotteet osuvat ajan henkeen. Niitä etsitään kauempaakin, jos maku ja hinta täsmäävät.
Marmeladimaa
- Marmeladia levitetään Saksassa leivälle ja voidellaan kakkuihin pitkin päivää. Suomalaisille se on juhlapäivien herkkua, Saari selittää markkina-alueiden eroja.
Hän toimittaa tuotteitaan Saksaan valituille asiakkaille pienissä erissä, usein auton takakontissa.
- Suurimuotoiseen logistiikkaan ei ole mahdollisuutta. Rekkoihin tavaraa pitäisi olla lavoittain. Pienyrittäjän rahkeet eivät riitä sellaiseen.
Saksalaismarkettien hyllyille Saari ei ole edes yrittänyt.
- Aldi ja muut isot jättiketjut polkevat hinnan niin alas, ettei se korvaa edes purkin hintaa, hän huokaisee.
Vaatimaton Suomi
Suomalaisten pirtin kokoinen yhteisosasto ei vedä vertoja Viron ja Liettuan sekä Pohjoismaiden prameille paviljongeille. Ruotsi on panostanut pelkästään omaan osastoonsa 300 0000 euroa, pohjalaiset koko projektiin matkoineen päivineen 30 000 euroa.
Väkeä suomalaistiskien ääreen riittää silti tungokseen asti. Saksa sujuu suomalaisesittelijöiltä sujuvasti. Kuinka hurjaa meno olisikaan, ellei suomalainen grillinurkkauksen rakentaja olisi vetäytynyt leikistä viime hetkellä.
Marmeladien ohella saksalaisia kiinnostavat myös metsämarjoista valmistetut viinit ja liköörit, hunaja, hapankorput sekä hirvisikasäilykkeet. Puutarhakalusteita esitellään kerrosta alempana.
- Onpa ärtsyn vienoa, kehuu karpaloviiniä muovimukista naukkaileva Otto Vogelsang. Hän ostaa siltä seisomalta kaksi pulloa viemisiksi.
Matkailulle kysyntää
Saksalaismies kertoo pysähtyneensä Suomen osastolle vanhasta rakkaudesta. Kaksikymmentä vuotta sitten tehty kesäinen kalastusmatka Itä-Suomeen on jättänyt lähtemättömän muiston.
- Upeat maisemat, puhdas luonto ja ystävällisiä ihmisiä, vastikään eläkkeelle jäänyt Vogelsang muistelee.
Toinenkin reissu Suomeen kiinnostaisi, mutta päinvastoin kuin muilla Pohjoismaiden ja Baltian osastoilla, suomalaisilla ei ole tarjota ainoatakaan matkailuesitettä.
- Todella kiusallista, myöntää Suomen osastoa isännöivä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämisosaston Centrian kehittämispäällikkö Lasse Takalo.
- Matkailun edistämiskeskus auttaa mielellään mutta ei lähtenyt kuitenkaan projektiin mukaan, hän kuvailee diplomaattisesti.
Marja-Terttu Saari huiskaisee kädellään ja sanoo asian suoraan:
- Siellä ne istuvat tötteröidensä päällä. Meidän pitäisi vielä maksaa MEK:n mainosten rahdit, vaikka teemme heille ilmaista työtä.
Valtiovalta vastassa
Kokemukset osoittavat elintarvikkeiden, matkailun ja kulttuurin kulkevan käsi kädessä. Saari ei ymmärrä, miksi suomalaiset eivät tajua synergiaetua.
Pohjalaisia elintarvikeyrittäjiä vientiryppäiksi kokoavassa ja trimmaavassa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa on tympäännytty muutoinkin suomalaiseen byrokratiaan.
- Viranomaiset keksivät aina viisi syytä, miksi hanke ei voi onnistua sen sijaan, että tukisivat sitä edes yhdellä myönteisellä idealla, Takalo sadattelee.
Yhteydenotot ja kokemukset ovat siksi lupaavia, että ensi vuonna suomalaiset aikovat olla mukana entistä paremmalla konseptilla.
Sunnuntaina päättyvillä Grüne Woche -messuilla on mukana 1 639 näytteilleasettajaa 53 maasta. Kävijöitä on noin puoli miljoonaa.