Helsingistä Saksan Rostockiin rakennettavan merikaapelin tarkoitus on mahdollistaa uusien suurten datakeskusten rakentaminen Suomeen.
Kaapelilla on myös toinen merkitys: se parantaa Suomen huoltovarmuutta ja kansalaisten turvallisuutta, sanoo finanssineuvos Jarmo Väisänen valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksiköstä.
- Kun maailmanpoliittinen tilanne muuttuu, tarvitaan turvallisia yhteyksiä, Väisänen kertoi STT:lle.
Sea Lioniksi nimetyssä kaapelissa on kahdeksan optista kuituparia, joista kaksi on varattu valtion käyttöön. Määrä vastaa valtion osuutta kaapelista.
Väisäsen mukaan valtio ottaa kapasiteettinsa käyttöön vasta tarvittaessa.
Tällä hetkellä Suomen tietoliikenneyhteydet Keski- ja Länsi-Eurooppaan kulkevat Ruotsin kautta. Reittiä on kritisoitu siitä, että Ruotsin lainsäädäntö sallii viestiliikenteen tarkkailun.
Väisänen kertoo yhtenä perusteena olevan, että dataliikenne suoraan Saksaan menevässä kaapelissa on salaisempaa kuin nykyisin.
Turvallisuutta korostaa se, että kaapeli sukeltaa veteen Helsingin Santahaminan varuskunnasta. Myös Saksan puolella läheisyydessä on sotilastukikohta.
Suomen ja Ruotsin kautta kulkee suuri osa Venäjän tietoliikenneyhteyksistä Keski-Eurooppaan.
Kaapelihankkeen toteutuksesta ja kaapelin operoinnista vastaavan suomalaisyrityksen Cinian mukaan uusi kaapeli luo uusia mahdollisuuksia itäliikenteelle.
- Toivottavasti saamme hyviä asiakkuuksia, kertoo Cinian toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila.
Petsamon kautta Koillisväylälle
Suomi voi saada näppinsä peliin myös suunnitteilla olevaan Koillisväylän merikaapeliin. Kaapeli kulkisi Venäjän pohjois- ja itäpuolitse Japaniin. Mittaa kaapelille tulisi 9 000 kilometriä, mikä ei ole Knaapilan mukaan mitenkään poikkeuksellisen pitkä reitti merikaapelille.
Hän myöntää, ettei maailmanpoliittinen tilanne ole juuri nyt otollinen kaapelin rakentamiselle. Venäjä tarvitsee kuitenkin parempia tietoliikenneyhteyksiä Kaukoitään.
- Kyllä se sieltä tulee. Ihmettelisin, ellei se ole vireillä 3-5 vuoden kuluessa, Knaapila sanoo.
Itämeren merikaapeli liittyy Koillisväylän kaapeliin siten, että Suomen sisäinen, rautateihin liittyvä kaapeliverkosto ulottuu kauas pohjoiseen.
Väisäsen mukaan Suomesta rakennettaisiin yhteys Petsamoon, josta se liitettäisiin Koillisväylän kaapeliin.
Hän arvioi, että Saksaan menevä kaapeli toimii venäläisille näyttönä osaamisesta.
Miljardien investoinnit datakeskuksiin
Kaapelin laskeminen mereen alkoi Santahaminassa maanantaina. Käyttöön kaapelin pitäisi tulla keväällä.
Cinia odottaa, että merikaapeli auttaa tuomaan Suomeen datakeskusinvestointeja 2-3 miljardin euron verran seuraavien 10 vuoden kuluessa.
- Eurooppaan arvioidaan nousevan 60 suurta datakeskusta vuoteen 2020 mennessä. Ruotsi tavoittelee niistä kymmentä. Miksi Suomen pitäisi asettaa vaatimattomampi tavoite, Knaapila kysyy.
Hän korostaa, että tietoliikennettä palvelevan infrastruktuurin rakentaminen luo runsaasti digitaalista liiketoimintaa. Jopa 80 000 uutta työpaikkaa on mahdollisuuksien rajoissa vuoteen 2025 mennessä.
Myös Väisänen arvioi, että kaapeli vauhdittaa datakeskusten sijoittumista Suomeen. Toiveena on, että hanke elvyttää osaltaan Suomen taloutta ja kasvattaa omistaja-arvoa valtionyrityksissä.